HJK osoittautui kamppailussa ylivertaiseksi, kun se löi jalkapalloliigan derbyssä HIFK:n 2-0.
Klubi esitti kauden parastaan keskikenttämiesten Sebastian Dahlströmin ja Kaan Kairisen uuden aktiivisemman hyökkäyssuuntapeluutuksen myötä. Kairinen vielä viimeisteli osuvasti yhdeksännellä minuutilla avausosuman 20 metrin alanurkkakudilla.
Klubi-jyräys jatkui, ja HIFK ehti tuskin vikisemään rummutuksesta, joka siivitti HJK:n 2-0-johtoon jo puolessa tunnissa.
– Kaiken olisi pitänyt mennä nappiin, että olisimme pärjänneet HJK:lle. Olimme pelokkaita, sitä emme ole olleet aiemmin, HIFK:n valmentaja Tor Thodesen päivitteli.
HIFK alistui yllättävän helposti. Se ei pystynyt lainkaan kovassa tempossa haastamaan raitapaitoja.
– Meiltä erinomainen suoritus. HIFK paransi toiselle jaksolle, mutta sai vain yhden maalipaikan, HJK:n valmentaja Toni Koskela summasi.
Molempien faniryhmät saapuivat hyvässä järjestyksessä päätyihinsä. HIFK:n fanien jättitifo säväytti jättäen Klubi-päädyn liput varjoonsa, myös desibelein mitaten ennen loppuhoilauksia HJK jäi kakkoseksi. Peliä seurasi liki loppuunmyyty stadion, 10256 katsojaa.
HIFK:lle tappio oli ensimmäinen sitten toukokuun alun. Se on sarjassa kahdeksantena.
Hyvinkään Tahko on liimautunut Superpesiksen kärkikastiin, mutta supervuoroparia joukkue ei ole tällä kaudella voittanut. Kolmaskin yritys päättyi tappioon, kun Tahko nöyrtyi Imatran Pallo-Veikoille 1–2 (3–4, 5–4, 1–3).
– Ulkopeli tyydytti minua eniten. Läpilyöntejä ei ollut lupa antaa. Ilman mustaa kaksiminuutista olisimmekin ottaneet kolmen pisteen voiton, korosti IPV:n pelinjohtaja Jyrki Valle.
Tahko johti avausjaksoa kahdella Juha Korhosen ja yhdellä Teemu Nikkasen kotiutuksella 3–0, kunnes IPV:n kiri alkoi. Jere Dahlström iski kakkosrajapompolla Lauri Vierimaan tontilta kaksi juoksua ja tasoitti lukemat viimeisen vuoroparin tasoittavalla kakkossaumaiskulla. Jakso ratkesi kahden palon tilanteessa IPV:n Arttu Vilanderin suunnattua tarpeeksi vaikean kotiutuslyönnin kakkosvahti Riku Hokkasta kohti.
Vieraat johtivat puolestaan toista jaksoa kahdesti kahdella juoksulla, kunnes Tahkon kakkoskotiutusjokeri Roni Wahl takoi ajolähdöstä kahdella lyönnillä kolme juoksua. Supervuoroparin voittotahdit IPV:lle pohjusti kauden toisen tyhjän kentän kunnarinsa sieppari Vierimaalta rokottanut Teemu Nurmio. Konsta Hyötyläisen ja Juuso Latun perään kipaisemat juoksut olivat Tahkolle liikaa.
Tahkon palkitut olivat ykköskärjen juoksijat Teemu Rouhiainen (6 kärkilyöntiä/7 yritystä) ja Hokkanen (6/9). IPV:n tehokkaimpia olivat kolme juoksua tuonut vaihtajajokeri Lattu (6/9) ja kaksi juoksua lyönyt Vilander (5/9).
Jussit kiusana Saarikentällä
Kärkijoukkue Vimpelin Veto joutui harvinaisen tiukalle, kunnes sai selätettyä Saarikentällä vierailleen Seinäjoen Jymy-Jussit 2–0 (1–0, 5–4). Veto hallitsi avausjaksoakin, mutta juoksuja nähtiin vain yksi Matias Rinta-ahon kotiuttaessa toisessa vuoroparissa Olli Heikkalan.
Jokeri Perttu Ruuska takoi heti toisen jakson alkuun Vedolle palottomasta ajosta kolme juoksua. Silti täydet kolme pistettä varmistaneeseen jaksovoittoon tarvittiin vielä Viljo Sillanpään ja Matias Rinta-ahon kotiutukset.
Vedosta parhaalla asenteella olivat matkassa kaksi juoksua tuonut polttaja Mikko Kanala (8/10) ja jokeri Ruuska (6/11). Jymy-Jussien taistelivat olivat kolmosvahti Ville Viita (4/7) ja koppari Henri Puputti (3/7).
KaMa nollasi Ankkurit tylysti
Kankaanpään Maila saalisti toiseksi viimeisenä joukkueena kauden ensimmäisen kolmen pisteen voittonsa löylyttäessään Satakunnassa vieraillutta Alajärven Ankkureita 2–0 (2–0, 3–0). KaMa voitti avausjakson jokeriensa Petteri Kortelaisen ja Miikka Riikosen kotiutuksilla, joilla kotipesään kiiruhtivat Arttu Ruuska ja Mikko Pauna. Nopeus oli valttia, kun Ruuska toi toisella jaksolla kaksi juoksua lisää ja Toni Pomell kipaisi kertaalleen kentän ympäri.
KaMan tehomiehet olivat yhden juoksun lyönyt kakkoskoppari Juuso Vuorenmäki (2/5) ja kolmesta kotiutuspaikastaan kaksi juoksua lyönyt Riikonen (4/6). Ankkureista onnistuivat parhaiten ykköskärki Severi Piispanen (5/5) ja vaihtaja Tuomo Lönnmark (5/7).
Asia selvisi yllättävän aikaisessa vaiheessa torstaina, kun karsintojen niin sanottuna lucky loserina pääsarjaan päässyt Lauren Davis voitti viidenneksi sijoitetun Angelique Kerberin 2-6, 6-2, 6-1.
Maailmanlistalla sijalla 95 majaileva yhdysvaltalainen eteni näin jo kolmannelle kierrokselle, mikä sivuaa hänen parasta suoritustaan Wimbledonin ruohomatolla. Hän kohtaa Espanjan Carla Suarez Navarron ottelussa, jonka voittaja etenee 16 parhaan joukkoon.
– Tämä merkitsee minulle kaikkea, sillä juuri tämän vuoksi teen töitä. Olin hiukan hermostunut, liu'uin ja satutin jalkani ensimmäisessä erässä. Olen niin iloinen tästä voitosta, että se tuntuu melkein epätodelliselta, Davis sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.
Jos Kerber kompasteli, niin ykkössijoitettu Ashleigh Barty oli sen sijaan vakuuttava. Australialainen kukisti 55 minuutissa Belgian Alison Van Uytvanckin 6-1, 6-3. Bartyn ohella turnauksen etukäteissuosikkeihin kuuluva Serena Williams hävisi avauserän Slovenian 18-vuotiaalle Kaja Juvanille, mutta rullasi voittoon erälukemin 2-6, 6-2, 6-4.
Muista korkealle sijoitetuista naispelaajista Hollannin Kiki Bertens oli pitkään vaikeuksissa Yhdysvaltojen Taylor Townsendia vastaan. Nelossijoitettu toipui kuitenkin voittoon 3-6, 7-6, 6-2, Rankkauksen ysi Sloane Stephens teki selvää jälkeä Kiinan Wang Yafanista. Yhdysvaltalainen antoi vastustajalleen vain kaksi peliä voittaessaan 6-0, 6-2.
Federer ja Nadal jatkavat kolmannelle kierrokselle
Miehissä ikinuori Roger Federer eteni junan lailla kolmannelle kierrokselle. Hän kukisti Britannian Jay Clarken 6-1, 7-6, 6-2. Sveitsiläinen eteni grand slam -turnauksen kolmannelle kierrokselle 70. kerran pitkällä urallaan.
Aika monta otteluvoittoa arvoturnauksissa on ottanut myös Rafael Nadal, joka kävi tiukan kolmituntisen taiston Australian Nick Kyorgiosin kanssa. Espanjalainen oli terävämpi katkaisupeleissä ja voitti 6-3, 3-6, 7-6, 7-6.
Muista kärkikymppiin sijoitetuista Japanin Kei Nishikori oli ylivoimainen voittaessaan britti Cameron Norrien 6-4, 6-4, 6-0, mutta Yhdysvaltojen kokenut John Isner kompastui viisieräisessä kamppailussa Kazakstanin Mihail Kukushkiniin 4-6, 7-6, 6-4, 1-6, 4-6.
Rafael Nadal ja Nick Kyrgios kävivät torstai-iltana kolmetuntisen kamppailun Wimbledonin tennisturnauksen toisella kierroksella. Nadal oli vahvempi katkaisupeleissä ja voitti kovatasoisen ottelun 6–3, 3–6, 7–6, 7–6.
Ensimmäisessä erässä Nadal oli parempi ja toisen erän vei australialainen Kyrgios. Kolmannessa erässä miehet olivat tasapisteissä, kun temperamentistaan ja kovista syötöistään tunnettu Kyrgios löi pallon yhtäkkiä suoraan verkon lähellä ollutta Nadalia päin – tahallaan – eikä pahoitellut käytöstään kentällä tai myöhemmin lehdistötilaisuudessa.
– Miksi pyytäisin anteeksi? Montako Grand Slamia hänellä on, paljonko hänellä on rahaa tilillä? Uskoisin, että hän kestää yhden pallon rintaan, Kyrgios sanoi uutistoimisto AP:n mukaan ja myönsi tähdänneensä espanjalaisen keskivartaloon.
Nadal sai onnekseen mailansa väliin, mutta totesi myöhemmin, että isku oli vaarallinen.
– Se ei olisi vaarallinen minulle, mutta se olisi vaarallinen linjatuomarille ja katsojille. Kun tuolla tavalla lyö, et voi tietää mihin pallo kimpoaa, Nadal sanoi.
Paikka kolmannella kierroksella ei tullut helpolla Rafael Nadalille.Getty Images
Kyrgios, 24, riiteli useaan otteeseen tuomarin kanssa muun muassa siitä, että Nadal käytti hänen mielestään liikaa aikaa pallojen välissä. Tuomari antoi Kyrgiosille varoituksen epäurheilijamaisesta käytöksestä. Katsojat buuasivat australialaiselle, joka metkuilunsa jälkeen tarjosi erinomaista tennistä kolmannessa erässä, mutta joutui lopulta taipumaan yhdelle maailman parhaista tennispelaajista.
Kyrgiosin iskut eivät ole mitään kevyintä vastaanotettavaa: hän teki juuri toisessa Wimbledonin ennätyksen, kun hän löi kakkossyötöllä pallon 230 km/h nopeudella. Se on ATP-turnausten historiassa toiseksi kovin kakkossyöttö.
"En usko, että voisin voittaa Grand Slamin"
Maailmanrankingin sijaa 43 pitävä Kyrgios karsiutui turnauksen jatkokierroksilta, ja myönsi ettei usko olevansa vielä Grand Slam -turnauksen voittoon tarvittavalla tasolla.
– Tiedän, mihin pystyn. Olen hyvä tennispelaaja, mutta en tee asioita ammattimaisesti. En harjoittele pitkäjänteisesti joka päivä. On monia asioita, joita minun pitää parantaa saavuttaakseni Nadalin tason. Tällä hetkellä en usko, että voisin voittaa Grand Slamin, Kyrgios sanoi.
Kahdesti Wimbledonin voittanut Nadal, 33, sen sijaan uskoo nuoren australialaisen kykyihin.
– Hänen lahjakkuudellaan ja syötöllään, totta kai hän pystyy voittamaan Grand Slamin, maailmanlistan kakkonen sanoi.
Nadal muistanee hyvin sen, kun Kyrgios nousi koko tennismaailman tietoisuuteen juuri Wimbledonissa vuonna 2014: maailmanlistan sijalla 144 vielä silloin ollut 19-vuotias Kyrgios pääsi turnaukseen villillä kortilla ja yllätti puolivälierissä ykkössijoitetun Nadalin.
Tällä kertaa Rafael Nadal otti revanssin viiden vuoden takaisesta pettymyksestä ja jatkaa turnauksen kolmannelle kierrokselle, jossa hän kohtaa Ranskan Jo-Wilfried Tsongan.
TAMPERE. Toukokuun alussa Lotta Haralan tilanne näytti todella tukalalta. Teneriffan leirillä ollut pika-aituri lähti ensimmäistä kertaa telineistä talven selkäleikkauksen jälkeen. Hän joutui kohtaamaan karun todellisuuden.
– Se oli aivan järkyttävää, kun en oikeasti päässyt sieltä liikenteeseen, Harala muistelee kahden kuukauden takaista tilannetta.
– On pakko myöntää, että ne olivat synkkiä hetkiä, kun en päässyt telineistä liikkeelle, enkä päässyt edes sille ensimmäiselle aidalle. Siinä kävi synkkiä ajatuksia mielessä.
Sillä hetkellä Harala, 27, todella tarvitsi positiivista ajattelua. Hän yritti iloita jokaisesta pienestä onnistumisesta, mutta välillä se oli vaikeaa. Samalla harjoitusleirillä olleet muut suomalaiset pika-aiturit lähestyivät huippukuntoa ja tekivät kovaa tulosta.
– Minä tuuletin siellä, kun pääsin loikkimalla yhden pikkuaidan yli, Harala naurahtaa.
Kuukautta myöhemmin tilanne oli jo paljon parempi. Harala kilpaili 11. kesäkuuta Tampereella ja pääsi onnistuneesti kymmenen ison aidan yli. Hän juoksi sadan metrin aitajuoksussa ajan 13,78, joka on toki kaukana hänen ennätyksestään 13,15, mutta Harala oli kuukaudessa toipunut vaikeasta tilanteesta jonkinlaisen kilpailukuntoon.
Harala osallistui seuraavalla viikolla Jyväskylän GP-kisaan, jonka hän jätti kesken seitsemän aidan jälkeen.
Sen jälkeen Haralaa ei ole nähty kilparadoilla. Mihin vuoden 2017 Suomen mestari katosi alkukesän kilpailuiden jälkeen?
Käsky ei mene riittävän nopeasti lihakseen perille
Heinäkuun alussa Harala löytyi Tampereelta. Ratinan stadionin katsomossa saattoi keskiviikkona törmätä vaaleatukkaiseen naiseen, jolla oli vaikeuksia pysyä paikoillaan. Sellainen Harala on, kun joutuu jännittämään yleisurheilukisoja katsomossa.
– Joskus pitäisi mitata, kuinka korkealla sykkeeni on, kun jännitän katsomossa. Olen tosi levoton, kun elän kisatapahtumissa mukana.
Lotta Harala jännitti Ratinan stadionin katsomossa keskiviikkona.Joska Saarinen / Yle
Levoton Harala oli myös siksi, että hän paloi halusta päästä lähtöviivalle huippuvireessä olevien suomalaisaitureiden kanssa. Helsingissä asuva, mutta Tampereelta kotoisin oleva yleisurheilija joutui seuraamaan kotikilpailuaan katsomosta. Se oli tosin tietoinen valinta.
– Nyt olen siinä tilanteessa, että olen täysin terve. Selkä ei rajoita enää mitään. En kilpaile, koska se aika, jolloin normaalisti kehitytään ja treenataan, meni minulla leikkaukseen ja kuntoutukseen, kertoo Harala, joka kävi helmikuussa selkäleikkauksessa.
– Minun on otettava aikaa harjoittelulle ja kehittymiselle. En halua jäädä tälle tasolle ja kilpailla harjoittelemattomana. Edessä on kova treenipätkä.
Juuri nyt Harala on Tampereella puolentoista viikon “harjoitusleirillä”. Vanhoilla kotikulmillaan Harala pyrkii sulkemaan ylimääräiset häiriötekijät mielestään ja keskittymään vain urheiluun. Apuna on Matti Liimatainen, joka valmentaa muun muassa seitsenottelija Maria Huntingtonia.
Liimataisen avustuksella Harala on tehnyt viime päivinä muun muassa aitatestin, voimatasotestin ja loikkatestin. Kaikissa näissä testeissä tulokset ovat olleet hyviä. Haralan ominaisuudet ovat riittävällä tasolla aikaisempiin ennätysjuoksuihin verrattuna, mutta yksi osa-alue vaivaa yhä.
– Hermotus ei pelitä vielä. Se palautuu tuollaisen leikkauksen jälkeen viimeisenä. Käsky ei mene tarpeeksi nopeasti lihaksiin, mikä tarkoittaa, että silloin asiat eivät tapahdu tarpeeksi nopeasti. Hermotus on kuitenkin ominaisuus, jolla satasen aitoja juostaan.
Hermotus oli ongelman ydin myös toukokuussa Teneriffan harjoitusleirillä, kun Harala ei meinannut päästä lähtötelineistä liikkeelle.
– On harjoitteita, joilla sitä saa kehitettyä. On kuitenkin vaikea arvioida, kuinka nopeasti hermotus kehittyy, minkä vuoksi en osaa sanoa, milloin kilpailen seuraavan kerran, Harala sanoo.
Lotta Harala on toistaiseksi sivussa kilpakentiltä. Kuva Espoon GP-kisasta viime vuoden kesäkuulta.Matti Raivio / AOP
Viime kauden pettymyksen jälkeen isoja muutoksia
Kuluneen vuoden aikana Harala on kokenut monta vastoinkäymistä. Viime vuoden heinäkuun Kalevan kisoissa tuli yksi vaikeimmista takaiskuista.
Harala jäi SM-kisojen finaalissa neljänneksi ajalla 13,28, mikä tarkoitti, että hänen tavoitteensa uran ensimmäisistä aikuisten arvokisoista ulkoradoilla jäi haaveeksi.
Harala oli juossut kesällä ennätyksensä, ja Berliinin EM-kisat olivat realistinen tavoite. Kalevan kisojen tulosten perusteella Nooralotta Nezirin lisäksi kisakoneeseen pääsivät Annimari Korte ja Reetta Hurske.
– Koin silloin todella vahvan romahduksen. Se oli iso pettymys ja vaikea paikka minulle. Tapani käsitellä pettymyksiä on sellainen, että menen siihen tunteeseen aika täysillä ja käsittelen asian perinpohjaisesti, Harala kertoo.
Osittain siksi Harala pääsi pettymyksestä yli nopeasti. Hän oli hetken aikaa pohjalla, mutta ratkaisukeskeisenä ihmisenä hän alkoi kääntää katsetta tulevaan ja miettiä, mitä pitäisi tehdä eri tavalla.
Vuonna 2017 Lotta Harala juhli Suomen mestaruutta Seinäjoella. Seuraavana kesänä mestaruus vaihtui neljänteen sijaan.Tomi Natri / AOP
Harala teki viime syksynä isoja muutoksia. Valmennusyhteistyö Jussi Ihamäen kanssa päättyi, ja Harala muutti uuden valmentajansa Kai Kyllösen perässä Tampereelta Helsinkiin.
– Helsingissä pääsin huipun lääkäritiimin käsiin ja sieltä löytyi minua monta vuotta vaivannut selkäongelma, joka leikattiin ja onnistuneesti kuntoutettiin.
Henkisesti raskas kuntoutus
Haralan hallikausi jäi väliin, kun selkä leikattiin helmikuussa.
– Selkäydinkanavasta poistettiin hermon päältä sellainen arpimassakökkäre ja sen lisäksi ristiluuta hiottiin, Harala kertoo.
Leikkauksen jälkeen Harala teki ensimmäisen parin viikon ajan istualtaan hermotusharjoitteita sähkölaitteen avulla. Seuraavaksi hän alkoi tehdä kävellen koordinaatioharjoituksia, jonka jälkeen ohjelmassa oli pikkuhiljaa aitakävelyitä. Juoksua lähdettiin rakentamaan aivan nollista, kuten Harala sai Teneriffan leirillä huomata.
Pitkä kuntoutus oli henkisesti raskas paikka. Haralalla oli aluksi normaaliin arkielämäänkin vaikuttaneita kipuja, joita vastaan hänen piti hammasta purren taistella.
Harala ei voinut muuta kuin noudattaa lääkärin ja fysioterapeutin kanssa tarkasti laadittua suunnitelmaa.
– Oli todella tärkeää, ettei siinä ollut yhtään päivää, etten tietäisi, mitä teen.
Kuntoutus eteni lopulta odotettua nopeammin. Harala tarvitsi silti matkan varrella malttia ja uskoa tulevaan.
Ratkaisu pitkään vaivanneisiin selkäongelmiin oli yksi asia, joka valoi uskoa parempaan huomiseen.
– Moni ulkopuolinen voisi luulla, että tämä viimeinen vuosi on ollut minulle todella huono. Itse en näe sitä ollenkaan niin. Tässä on tapahtunut niin paljon oikeita asioita, että tulevaisuudessa voi tapahtua isoakin kehitystä, Harala sanoo.
"Ei kiinnosta yhtään, näyttääkö se heikkoudelta"
Nyt kivut ovat hävinneet, mutta Haralan tulevaisuus on silti tietyllä tavalla auki. Hän sanoo, ettei ole koskaan urheilu-urallaan elänyt hetkessä samalla tavalla kuin nyt.
Kaikki tekeminen tähtää toki kesään 2020, jolloin yleisurheilijat kisaavat sekä Tokion olympialaisissa ja Pariisin EM-kilpailuissa. Hetkessä eläminen ja päivittäiseen tekemiseen keskittyminen palvelee näitä tavoitteita.
Lotta Haralan katse on tiukasti tulevassa.Marko Tuominiemi / AOP
– Jos olen valmis kilpailemaan tänä kesänä, ehdin vielä tehdä hyvän kisakauden, kun tämä kesä on poikkeuksellisen pitkä, Harala sanoo.
Dohan MM-kisat käydään tavallista myöhemmin syys-lokakuussa, minkä vuoksi kausi venyy. Silti saattaa käydä niin, ettei Haralaa nähdä kesän aikana lähtöviivalla kertaakaan, vaikka kaikki menisi harjoituksissa nappiin.
– Voi olla sellainen tilanne, että haluan aloittaa harjoituskauden aikaisin. Jos kisaan pitkään tänä kesänä, se on pois ensi kauden harjoittelusta.
Seuraavan kilpailun ajankohta on täysi mysteeri, mutta Haralan tämän kesän tavoitteet eivät ole tuloksissa tai kilpailuissa. Hän haluaa päästä kesän aikana mahdollisimman hyvään kuntoon, mikä luo pohjan ensi kautta varten tehtävään harjoitteluun.
– Se on erikoista, että pystyn olemaan niin sinut tämän asian kanssa. Minua ei yhtään kiinnosta, mitä muut ajattelevat, tai näyttääkö se ulospäin heikkoudelta, jos en kilpaile ollenkaan. Tiedän itse tarpeeksi ja se riittää minulle.
Tänään tulee kuluneeksi kahdeksan vuotta 15 arvokisamitalia hiihtourallaan keränneen Mika Myllylän kuolemasta. Myllylä menehtyi 41-vuotiaana Kokkolassa 5.7.2011.
Kokeneet urheilutoimittajat Arto Teronen ja Jouko Vuolle muistelevat Kiveen hakatut _-_radio-ohjelmassaan Myllylän haudalla Haapajärvellä suurta hiihtomestaria, joka on yksi menestyneimpiä suomalaisia mieshiihtäjiä.
Myllylän ura lähti liitoon lopullisesti kaudella 1993–1994, kun hän nousi ensimmäistä kertaa palkintokorokkeelle maailmancupissa ja sai Lillehammerin olympialaisista yhden henkilökohtaisen hopean, pronssin sekä viestipronssin.
Naganon olympialaisissa 1998 hän voitti 30 kilometrin perinteisen kilpailun sakeassa lumisateessa. Seuraavana vuonna Ramsaun MM-kisoissa Itävallassa Myllylä putsasi pöydän voittamalla kolme kultamitalia. Kaikkiaan Myllylä voitti kuusi olympiamitalia (1–1–4) ja yhdeksän MM-mitalia (4–3–2).
Myllylän oli tarkoitus tavoitella Salt Lake Cityn vuoden 2002 olympialaisista neljää kultaa, mutta vuotta aiemmin käydyt Lahden MM-kotikisat muuttivat kaiken. Muiden suomalaisten mukana myös Myllylä kärähti dopingista, ja kahden vuoden kilpailukielto päätti uran.
Kuten Teronen ja Vuolle ohjelmassaan kuvaavat, aika dopingkäryn jälkeen oli herkälle karpaasille vaikeaa. Myllylän elämä päättyikin aivan liian aikaisin jo vuonna 2011.
Ohjelman voi kuunnella alla. Ohessa ovat myös uusimman tuotantokauden jaksoista tarinat maratoonari Jukka Toivolasta, painin olympiakultaa vuonna 1936 voittaneesta Lauri Koskelasta, runoilevasta kiekkojätistä Ari Huumosesta sekä suomalaisen urheilun vahvasta taustavaikuttajasta Juuso Waldenista.
Kaikki vanhatkin Kiveen hakatut -ohjelman jaksot suomalaisista urheilulegendoista löydät täältä. Ohjelmaa voi kuunnella Yle Radio 1:ssä torstaisin kello 12.10.
Linda Sällström ja Petra Hogewoning kamppailivat pallosta Helsingin Olympiastadionilla EM-kisoissa 2009.Getty Images
EM-kisat 2009, Suomi
Hollannin naisten jalkapallomaajoukkue pelasi ensimmäistä kertaa arvoturnauksessa kymmenen vuotta sitten Suomessa järjestetyissä EM-kisoissa. Ensiesiintyminen ylitti kaikki odotukset, sillä joukkue eteni aina välieriin asti.
Hollanti hävisi vielä alkulohkossa Suomelle 1–2 Helsingin Olympiastadionilla yli 16 000 katsojan edessä. Laura Österberg Kalmari viimeisteli Suomen molemmat maalit. Suomi voitti lohkon, mutta Hollanti eteni jatkopeleihin voitettuaan avausottelussaan Ukrainan Turussa ja Tanskan Lahdessa.
Suomen taival katkesi puolivälierässä Englantia vastaan, mutta Hollanti kaatoi Ranskan yllättäen rangaistuspotkukilpailun jälkeen Tampereella. Finaalipaikkakaan ei ollut kaukana, sillä Hollanti taipui välierässä juuri Englannille vasta jatkoajalla.
Hollannin nykyisistä tähtipelaajista Suomen kisoissa olivat nuorina lupauksina mukana Sherida Spitse ja Shanice van de Sanden. Spitse jäi turnauksessa kokonaan ilman peliaikaa, van de Sanden pääsi kentälle välierässä jatkoajan viimeisellä minuutilla.
Myös maalivahti Loes Geurts on yhä mukana maajoukkueessa, joskin hänen roolinsa on vuosien varrella typistynyt varamaalivahdiksi.
2
Hollannin Sherida Spitse ja Saksan Lena Gössling tositoimissa EM-kisoissa Ruotsissa 2013.Getty Images
EM-kisat 2013, Ruotsi
Hollanti koki pettymyksen karsinnoissa vuoden 2011 MM-kisoihin, mutta palasi arvoturnausnäyttämölle Ruotsin EM-kisoissa kesällä 2013. Tuolloin joukkueen runkopelaajiin kuului jo useita nykyjoukkueen tähtiä. Spitsen lisäksi vakioavauskokoonpanoon kuuluivat muun muassa Danielle van de Donk ja Lieke Martens.
Turnaus oli oranssipaidoille kuitenkin kehno, sillä tie nousi pystyyn jo alkulohkovaiheessa. Ensimmäisessä ottelussa Hollanti venyi vielä tasapeliin turnauksen lopulta voittanutta Saksaa vastaan, mutta tappiot Norjalle ja Islannille tiesivät aikaista kotimatkaa.
Hollanti ei pystynyt tekemään turnauksessa yhtään maalia. Päävalmentaja Roger Reijners sai kuitenkin jatkaa tehtävässään turnauksen jälkeen.
3
Stefanie van der Gragt pettyi pahoin Hollannin hävittyä vuoden 2015 MM-kisojen neljännesvälierän Japanille.Getty Images
MM-kisat 2015, Kanada
Hollannin jalkapallohistorian ensimmäinen paikka MM-kisoissa ratkesi dramaattisella tavalla. Maa jäi karsintalohkossaan niukasti toiseksi Norjan taakse, mutta eteni jatkokarsintojen kautta kisoihin lyöden ensin Skotlannin ja sitten Italian.
Lopputurnauksessa Hollannilla oli jälleen vaikeuksia maalinteon kanssa. Tasaisessa lohkossa Kirsten van de Venin viime hetken tasoitusmaali kisaemäntä Kanadaa vastaan riitti kolmanteen sijaan ja jatkopaikkaan parhaiden lohkokolmosten vertailussa.
Neljännesvälierässä tie nousi pystyyn Japania vastaan. Van de Venin kavennusmaali lisäajalla oli laiha lohtu, sillä Japani voitti ottelun 2–1. Päävalmentaja Reijners sai lähteä pian turnauksen jälkeen.
Kuusi tuossa neljä vuotta sitten avauskokoonpanossa ollutta pelaajaa sai kesäkuun lopussa revanssin, kun Hollanti pudotti juuri Japanin jatkosta samassa vaiheessa käynnissä olevissa Ranskan MM-kisoissa.
4
Hollanti marssi kesällä 2017 Euroopan mestariksi murskaavalla maalierolla 13–3.Getty Images
EM-kisat 2017, Hollanti
Hollannin naisjalkapallo osui kultasuoneen kotikisoissa 2017, kun maa voitti yllättäen Euroopan mestaruuden. Hollannissa syttyi todellinen naisjalkapallobuumi, kun vuoden alussa maajoukkueen päävalmentajaksi nimitetty Sarina Wiegman luotsasi suojattinsa voitosta voittoon.
Ennen Wiegmania päävalmentajana toimineen Arjan van der Laanin johdolla Hollanti jäi olympiakarsinnoissa ilman turnauspaikkaa Rion vuoden 2016 kisoihin. Van der Laan sai lopulta kenkää joulukuussa 2016, kun maan jalkapalloliitto ei enää luottanut valmentajan osaamiseen.
Wiegmanin valmistautumisaika oli lyhyt, mutta siitä huolimatta Hollanti voitti kaikki kuusi otteluaan puhtaasti. Etenkin pudotuspeleissä jälki oli murhaavaa. Ruotsi kaatui puolivälierässä 2–0 ja Englanti välierässä 3–0.
Enschedessä pelatussa loppuottelussa Tanska sai unelma-alun ja siirtyi nopeasti johtoon, mutta tutut tehopelaajat Martens, Spitse ja Vivianne Miedema tyylittelivät osumillaan juutit kumoon lopulta 4–2-lukemin.
Miedema iski turnauksessa neljä maalia, Martens ja Spitse kummatkin kolme. Euroopan mestarijoukkueesta peräti 16 pelaajaa on ollut mukana myös Ranskan MM-kisoissa.
5
Hollanti juhli keskiviikkona historiansa ensimmäistä MM-finaalipaikkaa Lyonissa.Getty Images
MM-kisat 2019, Ranska
Hollannin nousu naisjalkapallon kirkkaimmalle huipulle on ollut nopea. Alle kymmenen vuotta Turussa Ukrainaa vastaan pelatun maan ensimmäisen arvokisaottelun jälkeen Hollanti valmistautuu MM-kisojen loppuotteluun Yhdysvaltoja vastaan.
MM-kisapaikka ei irronnut EM-kullasta huolimatta helpolla, sillä Hollanti joutui hakemaan vauhtia jatkokarsinnan kautta. Kisalippu varmistui lopulta selvillä voitoilla Tanskasta ja Sveitsistä.
Etukäteisarvioissa Hollannille osattiin odottaa menestystä, mutta suurimpien mestarisuosikkien joukkoon sitä ei nostettu. Wiegmanin suojattien alku oli nihkeä, sillä avausottelu Uutta-Seelantia vastaan ratkesi vasta Jill Roordin viime hetken osumalla.
Voitot Kamerunista ja Kanadasta täydensivät puhtaan alkulohkon. Japania vastaan neljännesvälierässä Hollanti oli helisemässä, mutta sai revanssinsa Lieke Martensin loppuhetkien rangaistuspotkulla. Italia kaatui puolivälierässä suvereenisti.
Jackie Groenenin jatkoaikamaali Ruotsia vastaan vei Hollannin finaaliin Yhdysvaltojen seuraksi.
Yksi menestyksen takuunaisista on pysynyt joukkueessa Suomen EM-kisoista asti. Hollanti on tehnyt Ranskassa peräti seitsemän erikoistilannemaalia, joista on pitkälti kiittäminen erikoistilanneässä Sherida Spitseä, 29. Hänen maalitilinsä on vielä avaamatta, mutta maalisyöttöjä kokeneelle pelaajalle on kertynyt jo neljä.
Su 7.7. MM-loppuottelu Yhdysvallat–Hollanti TV2:ssa ja Areenassa kello 17.25.
Areenasta löytyvät niin suorat lähetykset, kisauutiset, kattava tulospalvelu, parhaimmat videoklipit sekä kisapelit. Kisoja voi seurata kätevästi Areena-sovelluksella tai osoitteessa yle.fi/mmfutis
Monilajitapahtuma SM-viikko on käynnissä heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna Vantaalla ja Ylen kanavilla. Mukana on 23 lajia, muun muassa uusi tulokas speedgolf.
Mukana on edellisiltä SM-viikoilta tuttuja lajeja, mutta myös uusia tuttavuuksia. Golfin ystäville tarjolla on vauhdikas speedgolf, jossa myös nopeus ratkaisee. Normaalien lyöntien lisäksi kisaa käydään juosten.
Perinteikäs pesäpallokaupunki Seinäjoki isännöi viikonloppuna pesäpallon vuotuista Itä–Länsi -tapahtumaa. Kyseessä on kahdeksas kerta, kun maamme huippupesäpalloilijat kokoontuvat Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskukseen mittelemään paremmuudesta.
Ensimmäisen kerran Seinäjoella pelattiin vuonna 1943. Se oli ainoa sota-aikana pelattu Itä–Länsi, ja se oli myös ensimmäinen peli Helsingin ulkopuolella. Pelituomarina toimineen kapteeni Jaakko Kilven ja syöttötuomarin, vääpeli Luhtalan silmien alla Itä voitti 5–2.
Miesten puolella pelataan kaikkiaan 85. tähdistöottelu. Kaikkien aikojen tilastossa Itä on siirtynyt johtoon kahden voiton erolla 38–36, sillä se oli parempi sekä Imatralla 2017 että viime vuonna Joensuussa. Tasapeliin joukkueet ovat päätyneet vanhan pelisysteemin aikaan 10 kertaa.
Naisten ensimmäinen Itä-Länsi pelattiin Kuopiossa 1961, ja nyt on vuorossa 58. naisten ottelu kansallispelin parhaille taitajille. Länsi johtaa kaikkien aikojen tilastoa 29–25, tasapelejä on tullut kolme. Idällä on pitkä tappioputki katkaistavanaan, sillä viimeksi idän naiset ovat juhlineet voittoa vuonna 2010 Helsingissä.
Kärkijoukkueet vahvasti edustettuina
Helpolla Itä ei voittoa vie tälläkään kertaa, sillä vuoden pesäpalloilijaksi 2014 valittu entinen Lapuan Virkiän tähtipelaaja Saija-Maria Saari on koonnut vahvan joukkueen.
Runko muodostuu odotetusti ilman tappioita naisten Superpesiksessä koko alkukauden pelanneen Virkiän sekä Porin Pesäkarhujen pelaajista. Lautasen äärellä Jenna Kammi-Rahnasto tarjoilee vaikeita syöttöjä, ja kotiutuspuolella Lännellä on kaksi todella kovaa lyöjäjokeria - neljä edellistä naisten lyöjäkuningattaren titteliä vienyt Virkiän Janette Lepistö sekä Pesäkarhujen Susanna Puisto.
Ensikertalaisia Saari valitsi mukaan kaksi. Tähdistöpelin tunnelmaa pääsevät maistamaan ensimmäistä kertaa Pesäkarhujen luottopelaaja Milla Oksa sekä Virkiän nopeajalkainen Kaisaleena Rautakorpi.
Lännen peliä johtaa toista kauttaan Virkiää luotsaava Tomi Niskanen apunaan Pesäkarhujen kakkospelinjohtaja Seppo Arbelius.
Itä yrittää katkaista tappioputkea vahvasti hallitsevaan mestariin Kirittäriin nojaavalla joukkueella. Peliä johtavat jyväskyläläiset Nalle Viljanen ja Petri Kaijansinkko, ja kokoonpanossa on mukana kuusi Kirittärien pelaajaa.
Lapuan Virkiän Jenna Kammi-Rahnasto yrittää sotkea jälleen Lännen lukkarina Idän peliä. Tomi Hänninen
Viime vuonna vuoden pesäpalloilijan tittelin saanut Virpi Hukka johtaa jälleen etenijätilastoa, ja hänelle vahvaa taustatukea tarjoilee muun muassa monipuolinen taituri Emma Körkkö.
Kirittäriin täksi kaudeksi siirtynyt Siri Eskola on pelannut loistavan alkukauden, ja hänen lisäkseen ensikertalaisia entisen etenijäkuningattaren Terhi Metsin valitsemassa joukkueessa ovat Kempeleen Kirin kaksikko Jutta Myllyniemi-Emmi Särkioja, Manse PP:n Ida Lähde sekä saman seuran 16-vuotias superlupaus Anna Ala-Kauhaluoma.
Alla olevassa klipissä voi katsoa, miten silloin sukunimellä Nieminen tunnettu pelaaja lyö kunnarin tähdistöottelussa vuonna 1990.
Miesten puolella Länsi janoaa revanssia
Länsi hävisi molemmat miesten ottelut itärajalla, ja Vimpelin Vedon peliä johtavan Markku Hylkilän joukkue janoaa varmasti revanssia taas tapahtuman palattua Pohjanmaalle.
Lännen joukkueen on koonnut lukkarilegenda Antti Tokkari, joka on painottanut sitä, että ulkopelissä jokaiselle paikalle löytyisi juuri sitä paikkaa omassa joukkueessaan pelaava huippumies. Ensikertalaisia ryhmässä on neljä: Jymyjussien Elmeri Lieto pääsee ensimmäistä kertaa mukaan kotiyleisönsä edessä, Hyvinkään Tahkon Teemu Rouhiainen ja Patrik Vartama ovat saaneet kutsun, ja lisäksi Seinäjoen naapurista Koskenkorvalta on valittu Tuomas Tuohisaari.
Kokemusta ryhmässä edustavat etenkin 16. kerran Itä-Lännessä pelaava kaikkien aikojen etenijäkuningas Sami Haapakoski sekä Jymyjusseihin täksi kaudeksi vaihtanut Henri Puputti. Kankaanpään Mailan kasvatille kerta on 15.
Idän joukkueen pelinjohtaja on Sotkamon Jymyn Jani Komulainen, ja ryhmän kokoamisesta on vastannut Jymy-legenda Kari Hakkarainen.
Imatran Sami Partanen ja Kouvolan Matti Latvala ovat päässeet tuulettamaan Idän voittoa kahdella viime kerralla. Kuva Imatralta parin vuoden takaa. Tomi Hänninen
Hakkaraisen ryhmän konkari on Imatran Pallo-Veikkojen väriläiskä ja etukenttäpelaajien aateliin edelleen kuuluva Sami Partanen, joka täyttää ensi viikolla 40 vuotta. Partasen takana Jymyn lyöjätykki Roope Korhonen on mukana 11. kerran, ja lukkarina juonia punoo Joensuun Mailan Juha Puhtimäki.
Myös raviohjastajana kunnostautuneelle Puhtimäelle ottelussa on varmasti erityistä latausta, sillä viime vuonna mies sivuutettiin ottelusta, ja nyt hän pääsee kotiseudulleen esiintymään runsaslukuisen yleisön eteen.
Idän puolelta maininnan ansaitsee myös takaisin Jymyn paitaan muutaman vuoden tauon jälkeen siirtynyt Joni Rytkönen, joka on ollut alkukauden ehdottomia onnistujia. Rytkönen on onnistunut purkamaan ykköstilannetta erinomaisesti, ja hän on ollut yksi syy Jymyn odotettua ehkä vahvemmalle alkukaudelle.
Itä–Länsi -joukkueet vuonna 2019:
Naiset, Itä:
Anna Ala-Kauhaluoma Manse PP, 1. Itä–Länsi
Siri Eskola Kirittäret, 1. Itä–Länsi
Ida Lähde Manse PP, 1. Itä–Länsi
Jutta Myllyniemi Kempeleen Kiri, 1. Itä–Länsi
Emmi Särkioja Kempeleen Kiri, 1. Itä–Länsi
Ella Korpela Kirittäret, 2. Itä–Länsi
Mari Mantsinen Kirittäret, 2. Itä–Länsi
Marianne Roiha Pesä Ysit, 2. Itä–Länsi
Henna Peltokangas Manse PP, 3. Itä–Länsi
Senni Sallinen Manse PP, 3. Itä–Länsi
Eeva Mäki-Maukola Kirittäret, 5. Itä–Länsi
Virpi Hukka Kirittäret, 6. Itä–Länsi
Emma Körkkö Kirittäret, 7. Itä–Länsi
Pelinjohtaja Nalle Viljanen Kirittäret
Kakkospelinjohtaja Petri Kaijansinkko Kirittäret
Valitsija Terhi Mets
Naiset, Länsi:
Milla Oksa Pesäkarhut, 1. Itä–Länsi
Kaisaleena Rautakorpi Lapuan Virkiä, 1. Itä–Länsi
Miia Tervonen Rauman Fera, 2. Itä–Länsi
Iina Lehtinen Lapuan Virkiä, 2. Itä–Länsi
Laura Kerola Seinäjoen Maila-Jussit, 3. Itä–Länsi
Emilia Itävalo Pesäkarhut, 4. Itä–Länsi
Susanne Ojaniemi Pesäkarhut, 4. Itä–Länsi
Milla Lindström Pesäkarhut, 4. Itä–Länsi
Susanna Puisto Pesäkarhut, 5. Itä–Länsi
Jenna Kammi-Rahnasto Lapuan Virkiä, 6. Itä–Länsi
Janette Lepistö Lapuan Virkiä, 6. Itä–Länsi
Essi Kylli Lapuan Virkiä, 6. Itä–Länsi
Emmi Viitala Lapuan Virkiä, 9. Itä–Länsi
Pelinjohtaja Tomi Niskanen Lapuan Virkiä
Kakkospelinjohtaja Seppo Arbelius Pesäkarhut
Valitsija Saija-Maria Saari
Miehet, Itä:
Onni Määttä Kempeleen Kiri, 1. Itä–Länsi
Simo Vainikainen Siilinjärven Pesis, 1. Itä–Länsi
Antti Korhonen Sotkamon Jymy, 1. Itä–Länsi
Teemu Nurmio Imatran Pallo-Veikot, 2. Itä–Länsi
Niilo Piiponniemi Sotkamon Jymy, 2. Itä–Länsi
Joni Rytkönen Sotkamon Jymy, 2. Itä–Länsi
Tommi Mäentausta Kouvolan Pallonlyöjät, 4. Itä–Länsi
Juha Puhtimäki Joensuun Maila, 5. Itä–Länsi
Matti Latvala Kouvolan Pallonlyöjät, 7. Itä–Länsi
Antti Hartikainen Kouvolan Pallonlyöjät, 8. Itä–Länsi
Tuomas Jussila Joensuun Maila, 9. Itä–Länsi
Roope Korhonen Sotkamon Jymy, 11. Itä–Länsi
Sami Partanen Imatran Pallo-Veikot, 16. Itä–Länsi
Pelinjohtaja Jani Komulainen Sotkamon Jymy
Kakkospelinjohtaja Saku Komulainen Sotkamon Jymy
Valitsija Kari Hakkarainen
Miehet, Länsi:
Elmeri Lieto Seinäjoen Jymyjussit, 1. Itä–Länsi
Teemu Rouhiainen Hyvinkään Tahko, 1. Itä–Länsi
Patrik Vartama Hyvinkään Tahko, 1. Itä–Länsi
Tuomas Tuohisaari Koskenkorvan Urheilijat, 1. Itä–Länsi
Olli Heikkala Vimpelin Veto, 2. Itä–Länsi
Janne Heimonen Vimpelin Veto, 2. Itä–Länsi
Teemu Nikkanen Hyvinkään Tahko, 2. Itä–Länsi
Perttu Ruuska Vimpelin Veto, 3. Itä–Länsi
Severi Lassila Vimpelin Veto, 4. Itä–Länsi
Mikko Kanala Vimpelin Veto, 5. Itä–Länsi
Jukka-Pekka Vainionpää Seinäjoen Jymyjussit, 8. Itä–Länsi
Henri Puputti Seinäjoen Jymyjussit, 15. Itä–Länsi
Sami Haapakoski Vimpelin Veto, 16. Itä–Länsi
Pelinjohtaja Markku Hylkilä Vimpelin Veto
Kakkospelinjohtaja Pasi Tyynelä Vimpelin Veto
Valitsija Antti Tokkari
Naisten Itä–Länsi pelataan lauantaina kello 15 alkaen, ja miesten vuoro on sunnuntaina kello 14. Molemmat ottelut radioidaan Yle Puheella suorina lähetyksinä, ja varaslähtö viikonloppuun otetaan jo tänään perjantaina kello 18.02 tunnin ennakkolähetyksellä.
Ylen Elävässä Arkistossa voi käydä muistelemassa ja katselemassa klippejä Itä–Länsistä monilta eri vuosikymmeniltä. Tässä pätkiä 2000-luvulta.
Rio de Janeiron osavaltion entinen kuvernööri Sergio Cabral myöntää maksaneensa yhteensä noin kaksi miljoonaa dollaria Kansainvälisen olympiakomitean KOK:n jäsenille, jotta brasilialaiskaupunki sai järjestettäväkseen vuoden 2016 olympialaiset.
Cabralin tunnustuksesta oikeudelle kertoi uutistoimisto AP.
Cabral kertoi lahjonnan tapahtuneen kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n entisen puheenjohtajan Lamine Diackin kautta. Cabral pulitti 1,5 miljoonaa dollaria, ja vastalahjana Rio sai KOK:n äänestyksessä puolelleen jopa kuusi ääntä. Myöhemmin Cabral maksoi vielä 500 000 dollaria lisää Lamine Diackin pojalle Papalle kolmesta lisä-äänestä.
Cabralin mukaan neuvotteluja hoiti entinen Brasilian olympiakomitean puheenjohtaja Carlos Arthur Nuzman.
– Nuzman tuli luokseni ja sanoi, että Lamine Diack on henkilö, joka on avoin kohtuuttomiin etuihin. Hän voi turvata viisi tai kuusi ääntä. Vastineeksi hän haluaa 1,5 miljoonaa dollaria, Cabral kertoi elokuussa 2009 käymästään keskustelusta Nuzmanin kanssa.
Cabralin mukaan Nuzman lähestyi häntä kuukauden päästä uudelleen. Tuolloin ratkaisevaan KOK-äänestykseen oli aikaa alle kuukausi.
– Hän kertoi, että Papa Diack pystyy saamaan lisää ääniä meille. Voisimme ostaa yhteensä jopa yhdeksän ääntä, mutta hän tarvitsee vielä 500 000 dollaria lisää. Sanoin Nuzmanille, että tehdään se.
Cabral kuitenkin väitti, että ostettujen äänten tarkoituksena oli varmistaa ainoastaan Rion pääsy toiselle äänestyskierrokselle.
– Tämän jälkeen ääniä ei ostettu.
Brasilian olympiapomo Nuzman kiistää
Nuzman kiisti väitteet asianajajansa välityksellä ja sanoi, ettei Cabralilla ei ole todisteita sanomisistaan.
KOK päätti vuoden 2016 olympiakaupungista lokakuussa 2009 Kööpenhaminassa. Kisaisännyyttä tavoittelivat Rion lisäksi Chicago, Tokio ja Madrid. Rio päihitti ratkaisevalla äänestyskierroksella Madridin äänin 66-32.
Cabral pidätettiin marraskuussa 2016 korruption, rahanpesun ja monien muiden rikosten vuoksi. Hänet tuomittiin vankeuteen kesäkuussa 2017.
Syksyllä toimintansa aloittava Ylen uusi Tapahtumat, urheilu ja tuotanto (TUT) -yksikkö vastaa yhtiön suomenkielisistä tapahtumista ja urheilusta sekä yhtiön tuotantoresursseista. Yksikkö tuottaa tapahtumia Ylen muiden yksiköiden kanssa ja kehittää yhtiön tapahtumakonsepteja.
Ylen tapahtumapäälliköksi on valittu Asta Kujala. Kujala työskentelee nyt Puoli seitsemän -ohjelman esimies-tuottajana ja aiemmin hän on toiminut muun muassa MTV:n Uutisten tapahtumajournalismin yksikössä vastaavana tuottajana.
– Yle haluaa entistä ponnekkaammin olla luomassa uusia ilmiöitä maahamme. Haluamme myös vahvistaa ja monipuolistaa vuorovaikutusta ja läsnäoloa suomalaisten kanssa. On hienoa päästä tekemään tätä työtä yleisöille ja yleisöjen kanssa, Asta Kujala sanoo.
Yle Urheilun päällikkönä aloittaa Joose Palonen. Hän työskentelee nyt Yle Urheilun toimituspäällikkönä ja on aiemmin toiminut muun muassa Ilta-Sanomien urheilutoimituksen esimiehenä. Palonen seuraa tehtävässään väliaikaisena urheilupäällikkönä toiminutta Robert Portmania. Aiemmin Yle Urheilua luotsasi Panu Pokkinen, joka valittiin huhtikuussa johtamaan uutta TUT-yksikköä.
– Suomalaiset saavat yhteisiä kokemuksia, iloa ja inspiraatiota urheilun huippuhetkistä, joita Yle tarjoaa vapailla kanavillaan. Välitämme jatkossakin urheilun suuret tunteet, puheenaiheet ja tarinat suomalaisille. On kunnia päästä viemään tätä arvokasta perintöä seuraavalle vuosikymmenelle, toteaa Joose Palonen.
Yksikön kumppanuuksista ja urheilun oikeusneuvotteluista vastaavaksi päälliköksi on nimitetty Riku Saaranluoma. Saaranluoma työskentelee tällä hetkellä Yle TV2:n ohjelmapäällikkönä.
– Urheiluoikeuksia on hoidettu aikaisemmin todella hyvin ja tarkoituksena on, että sitä hoidetaan hyvin jatkossakin. Urheilu on merkittävä osa-alue yhtiölle ja siksi tätä työtä on erittäin mielenkiintoista lähteä tekemään, Saaranluoma sanoi.
Kumppanuuksista ja oikeusneuvotteluista vastannut Robert Portman siirtyy Euroopan yleisradiounioniin EBUun, jossa hän toimii talviurheilulajien päällikkönä.
Lisäksi Yle Urheilun toimituspäällikkö Sasha Ikonen on nimetty Tokion olympialaisten päätuottajaksi Robert Portmanin paikalle.
– Eihän urheilun maailmasta löydy olympialaisia isompaa projektia. Projekti on jo hyvässä vaiheessa ja sitä on valmisteltu jo pidemmän aikaa. Voin luvata, että tarjolla on jälleen taattua Yle-laatua, Ikonen totesi.
Tapahtumat, urheilu ja tuotanto -yksikön johtaja on Panu Pokkinen. Uusi yksikkö aloittaa toimintansa 1.10.2019. Yle tiedotti kesäkuussa yksikön sekä yhtiön muista uusista nimityksistä. Nimitykset liittyvät Ylen toiminnan uudistuksiin ja johtamisen kehitysohjelmaan. Yhtiön hallitus päätti uuden yksikön perustamisesta huhtikuussa 2019.
HJK:n ja Helsingin IFK:n tiukassa paikallisottelussa Stadin derbyssä nähtiin jälleen torstaina pyrotuotteita molempien joukkueiden fanikatsomoissa. Iltalehti uutisoi, että yksi fanilakana syttyi myös tuleen savupommin takia, mutta järjestyksenvalvojat saivat sammutettua palon pian.
Savuisena alkaneen ottelun voitti HJK 10 000 katsojan edessä Töölön stadionilla. Palloliitossa tapahtumia selvitellään parhaillaan.
– Kaikkihan sen tietävät, mitä siellä tapahtui. Molemmin puolin fanit käyttivät pyrotuotteita, Suomen Palloliiton kilpailutoiminnan johtaja Pekka Soini kertoo Yle Urheilulle.
Soinin mukaan torstai-illan tapahtumat menevät Palloliiton kurinpitolautakunnan käsittelyyn. Soini pitää tapahtumia erittäin valitettavina.
– Ilmiö on ikävä ja vakava. Haluamme taata viihtyisän ja turvallisen ottelukokemuksen. Se ei pidä sisällään pyrotuotteita, Soini alleviivaa.
Sakkoja tulossa tälläkin kertaa
Stadin derbyt ovat nousseet usein otsikoihin fanien häiriökäyttäytymisen vuoksi. Myös reilut kaksi kuukautta sitten HJK:n ja HIFK:n mittelössä käytettiin pyrotuotteita ja asia eteni kurinpitokäsittelyyn. Molemmille seuroille lätkäistiin tuolloin 1500 euron sakot turvallisuusmääräysten rikkomisesta. Soini ei halua vielä arvioida sakkosummaa, mutta kertoo, että tapaus on samanlainen.
– Sakkoja noista on tavannut tulla. Pitää ensin käydä läpi perusteellisesti, mitä on tapahtunut.
Soinin mukaan ongelma ei kosketa vain Helsingin aluetta. Vastaavaa toimintaa nähdään siellä, missä on voimakasta fanikulttuuria. Hän myös painottaa, että katsomoissa meno on rauhoittunut.
– Pyrotuotteiden käyttö on viime vuoteen verrattuna vähentynyt. Kehitys on tänä vuonna ollut aika hyvää.
Molemmat helsinkiläisseurat saivat sakot edellisessä paikallismittelössä.Matti Raivio/AOP
Soinin mukaan pyrotuotteiden kitkentää aiotaan jatkaa samalla linjalla yhteistyössä seurojen kanssa. Uusia keinoja ei aiota vielä ottaa käyttöön.
– Suunta mihin liikutaan, on oikea. Teemme seurojen kanssa yhteistyötä. Positiivisen vaikuttamisen kautta mennään, päättää Soini.
Ottelutapahtumien jälkilöylyt saadaan päätökseen Soinin mukaan ensi viikolla.
SUEK haluaa, että katsomoturvallisuutta kehitetään
Myös Suomen Cupin finaalissa kesäkuussa tapahtunut jälkikärhämä saatiin torstaina päätökseen SUEKin osalta.
SUEKin selvityksen mukaan osa katsojista ei noudattanut heille annettuja ohjeita eikä määräyksiä. Lisäksi tapahtumajärjestäjän ja järjestyksenvalvojien välinen kommunikointi turvallisuuteen liittyvistä toimenpiteistä oli puutteellista.
SUEKin mukaan toimenpiteitä katsomoturvallisuuden ja viihtyvyyden pitää kehittää jatkossa.
Lisätty 5.7.2019 klo 13.01 tiedot SUEKin selvityksestä Suomen Cupiin liittyen.
Suomalainen koripallovalmentaja Anton Mirolybov luotsaa ensi kaudella itävaltalaista Swans Gmundenia. Seura on saavuttanut kahdesti peräkkäin hopeaa Itävallan liigassa.
Viime kaudella Mirolybov, 41, valmensi Luxemburgissa ja sitä ennen kaksi kautta Saksassa.
– Itävallan sarja on rinnastettavissa Saksan Pro A:han. Ensi kausi tulee olemaan minulle näyteikkuna tulevaisuuttani ajatellen. Tavoitteena on olla seurassa pidempään kuin vuoden. On hienoa päästä tekemään töitä todellisessa ammattiorganisaatiossa, Mirolybov sanoi tiedotteessa.
Suomessa Mirolybov oli KTP-Basketin peräsimessä vuosina 2014-2016. Hän on toiminut myös Suomen 20-vuotiaiden miesten maajoukkueen luotsina sekä naisten maajoukkueen päävalmentajana.
KÖLN. Suoraan ikonisen Counter-Strike: Global Offensive -tapahtuman välieriin itsensä pelasivat puolestaan lohkovoittajat Team Liquid ja Astralis.
Loppuunmyydyllä Lanxess Arenalla pelattava finaalivaihe alkaa perjantaina 5.7. amerikkalaisen NRG:n ja ranskalaisen Team Vitalityn kohtaamisella. Ottelua voi seurata Yle Areenassa tai artikkelin kuvaa klikkaamalla kello 15.30 alkaen.
NRG päihitti matkalla pudotuspeleihin brassitiimi FURIAn sekä eurooppalaisen tähtisikermän FaZe Clanin. Lohkon päätöspelissä se taipui maailmanykköselle Team Liquidille 0-2.
Team Vitality aloitti puolestaan turnauksen tappiolla ruotsalaiselle Ninjas in Pyjamasille, mutta pudotti sitten jatkosta Suomen ylpeyden ENCEn, ruotsalaisen Fnaticin ja tanskalaisen Heroicin.
Illan toisessa ottelussa nähdään Kölnin puolustava mestari Natus Vincere. Venäläisukrainalainen viisikko hävisi lohkovaiheessa Liquidille niukasti 1-2, ja on osoittanut olevansa vireessä. Toisaalta myös vastuksena toimiva legendaarinen NiP on vetreässä kunnossa – sen tähän mennessä ainut tappio turnauksessa on tullut alati väkevää Astralista vastaan.
Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEKin mukaan Maarianhaminassa kesäkuussa pelattu jalkapallon miesten Suomen cupin finaali päättyi kaaokseen, koska osa katsojista ei noudattanut heille annettuja ohjeita ja määräyksiä.
Ilveksen ja IFK Mariehamnin välisen finaalin jälkeisistä tapahtumista nousi kohu, kun osa Ilveksen kannattajista ryntäsi kentälle juhlimaan tamperelaisseuran voittoa.
Selvityksen keskeisimpiä havaintoja olivat, että osa katsojista ei noudattanut heille annettuja ohjeita eikä määräyksiä. Lisäksi tapahtumajärjestäjän ja järjestyksenvalvojien välinen kommunikointi järjestykseen sekä turvallisuuteen liittyvistä toimenpiteistä oli puutteellista.
Ilveksen turvallisuuspäällikön mukaan oli tiedossa jo ennen ottelua, että kannattajat aikovat juosta kentälle, mikäli Ilves voittaisi ottelun. Myös kotijoukkueen kannattajat olivat suunnitelleet vastaavaa tempausta. Yleisölle kuulutettiin ottelun lopussa useaan otteeseen, ettei kukaan saisi rynniä kentälle. Kuulutukset annettiin niin suomen kuin ruotsin kielillä.
Osa katsojista pyrki kuitenkin heti ottelun päätyttyä kentälle. Ilveksen kannattajat olivat kaataneet mellakka-aidan ja heistä osa oli alkanut potkimaan mainosaitaa. Neljä kentälle juossutta henkilöä otettiin kiinni ja järjestyksenvalvojat käyttivät myös paprikasumutetta. Selvityksen mukaan sumutetta levisi laajemmin Ilves-kannattajien katsomoon aiheuttaen oireita myös sellaisille, jotka eivät olleet kentälle ryntäämässä.
Näkemykset paprikasumutteesta oireita saaneiden ensiavusta vaihtelivat eri osapuolten kertomuksissa. Palloliiton mukaan ensiaputoimet sujuivat hyvin, mutta kannattajien palautteiden mukaan ensiapu ei toiminut. Vettä oli saatavilla kentän päädystä olleesta vesipostista vasta noin 30 minuutin kuluttua. Jotkut kannattajista olivat joutuneet sairaalahoitoon.
Yksi kannattajista oli huitaissut ensiapua antanutta henkilöä, joka oli kaatunut, lyönyt päänsä ja saanut siihen haavan. Tämä oli vaikuttanut ensiavun saantiin, sillä ensiapuhenkilöstö ei halunnut vaarantaa tämän jälkeen turvallisuuttaan.
SUEKin selvityksestä ilmenee, että neljällä järjestyksenvalvontaan osallistuneella taholla ei ollut yhtenäistä näkemystä järjestyksenvalvontaan liittyvistä seikoista. He eivät siis täysin tienneet, kuinka voimankäyttötilanteissa tulisi toimia.
Tähän oli vaikuttanut se, ettei alihankintana järjestyksenvalvojaksi hankitut ja Ilveksen edustajat osallistuneet ottelua edeltäneisiin turvallisuuskokouksiin.
Palloliiton tekemän linjauksen mukaan jalkapallo-otteluiden järjestyksenvalvonnassa ei käytetä sumutteita. Poliisille jätetyssä yleisötapahtumailmoituksessa oli myös ilmoitettu, ettei ottelussa ole käytössä kaasu- tai muita vastaavia sumutteita.
"Emme ole irtisanoneet ketään"
SUEK ei ota selvityksessään kantaa järjestyksenvalvojien käyttämiin voimakeinoihin. Ahvenanmaan poliisille tapahtumista on kuitenkin tehty useita rikosilmoituksia. Yhden alihankintana järjestyksenvalvojana toimineen henkilön työsuhde on päättynyt.
– Emme ole irtisanoneet ketään ja odotamme mahdollisia poliisin ja tuomioistuimen päätöksiä. Meille ei tullut ennen ottelua erikseen tietoa siitä, että normaalisti käytössä olevia voimankäyttövälineitä ei voisi olla mukana, sanoo alinhankintana järjestyksenvalvontaa hoitaneen yhtiön toimitusjohtaja Yle Urheilulle.
SUEKin pääsihteerin Teemu Japissonin mukaan selvitys osoittaa, että Suomessa on tarvetta porttikieltojärjestelmälle.
– Se voidaan perustaa SUEKin alaisuuteen. Siihen voivat liittyä kaikki ne lajijärjestöt, jotka katsovat tarpeelliseksi ottaa järjestelmän käyttöönsä. Tällöin urheilujärjestöillä on yhteisymmärrys yhtenäisistä pelisäännöistä, joiden rikkomisesta voi seurata jopa porttikieltoa, Japisson totesi.
Tapahtumien kurinpidollinen käsittely on Suomen Palloliiton kurinpitoelimellä, joka päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä.
– Vastuu hyvästä urheilutapahtumasta on kaikilla osapuolilla. Turvallinen ja viihtyisä tapahtuma edellyttää, että kaikki osapuolet edistävät tapahtumaa omalla reilulla käytöksellään ja sitoutuvat noudattamaan annettuja ohjeita, SUEKin tutkintapäällikkö Jouko Ikonen sanoi tiedotteessa.
Hanna-Maari Latvala pääsee testaamaan vauhtiaan yleisurheilun Timanttiliigan tämän illan osakilpailussa Sveitsin Lausannessa. Latvala starttaa naisten 100 metrin B-erässä, joka juostaan Suomen aikaa kello 19.40.
– Miten hauskaa! Saan juosta Lausannessa, Latvala intoili Instagram-tilillään.
Latvala on pinkonut satasen tänä kesänä jo lupaavaan aikaan 11,38. Aika jää enää kahdeksan sadasosaa Latvalan vuonna 2014 juoksemasta ennätyksestä 11,30.
Naisten 100 metrin kivikova A-erä juostaan Lausannessa myöhemmin illalla.
Joose Palonen, 39, tarttuu syksyllä uusiin haasteisiin, kun hän siirtyy nykyisestä toimituspäällikön tehtävästä Yle Urheilun päälliköksi. Palosen mukaan uusi tehtävä tuntuu sopivan suurelta haasteelta, sillä hän on viimeiset kolme vuotta johtanut toimituspäällikkönä uutistoimintaa ja vienyt Yle Urheilua eteenpäin. Nyt rooli on vain suurempi.
Palosen mukaan maailma on muuttunut varsin nopeasti teknologian myötä, eikä ihmisten median kulutus nojaa enää niin paljon perinteiseen mediaan. Juuri perinteisenä tv- ja radiotalona tunnettu Ylekin on tämän takia monipuolistanut toimintaansa.
– Meillä on nyt samat mahdollisuudet kuin kaikilla muillakin, mutta tämän lisäksi meidän perinteiset välineemme ovat voimissaan. Urheiluruutu ja Urheiluradio tavoittavat satojatuhansia suomalaisia joka päivä ja niistä pidämme kiinni, mutta tuomme siihen rinnalle uusia juttuja, Palonen kertoo.
Mediassa kaksi trendiä
Palonen korostaa, että tinkimätön ja riippumaton uutistoiminta on yhä Yle Urheilun peruskivi. Uutistoimintaan, tarinankerrontaan ja verkon uusiin kerrontatapoihin panostetaan edelleen. Yhtä lailla suomalaisille tärkeitä klassikkotuotteita eli Urheiluruutua ja Urheiluradiota kehitetään entisestään.
Yhteiskuntatieteiden maisteriksi valmistuneella Palosella on monipuolinen kokemus median parissa. Ennen Yle Urheilua hän oli pitkään Sanomilla ja toimi muun muassa Ilta-Sanomien urheilutoimituksen esimiehenä. Palonen on ollut myös vuoden vierailevana tutkijana Berkeleyn yliopistossa Yhdysvalloissa ja on opiskellut Tampereen lisäksi Kentin ja McGillin yliopistoissa.
Joose Palonen (oik.) ja presidentti Tarja Halonen seurasivat keväällä jääkiekon naisten MM-kisoja Espoossa.Tomi Hänninen
Tällä hetkellä mediassa on Palosen mielestä kaksi selkeää trendiä: henkilökohtaistuminen sekä isot yhteiset kokemukset. Näihin Ylen pitää pystyä vastaamaan, ja sen pitää tarjota yleisölle suuria tunteita, puheenaiheita ja uutisia monipuolisesti.
– Pitää tarjota samaan aikaan yhteisiä kokemuksia ja henkilökohtaista palvelua, vaikka se kuulostaa ristiriitaiselta. Ylen pitää tarjota ihmisille oikeaan aikaan juuri sitä, mistä he ovat kiinnostuneita. Tähän teknologia antaa uusia mahdollisuuksia, Palonen sanoo.
– Mutta median ja ympäristön pirstaloituessa ihmisillä on vahva kaipuu isoihin yhteisiin kokemuksiin. Ylen tehtävien ydintä on jatkossakin se, että saamme ihmiset kokoontumaan yhteisen “leirinuotion” ääreen ison urheilutapahtuman aikaan.
"Pystymme luomaan ilmiöitä"
Palosen mielestä Yle Urheilun isoin tavoite ja missio on tarjota suomalaisille oikeasti ja aidosti lisäarvoa.
– Suomalaisillehan me tätä teemme. Ja meidän tarjontamme on tutkitustikin suomalaisille arvokasta ja merkityksellistä. Meillä on hyvät katsojaluvut ja pystymme luomaan ilmiöitä, hän muistuttaa.
Hyvänä esimerkkinä Palonen pitää käynnissä olevia jalkapallon naisten MM-kisoja, joita Yle Urheilussa on tehty suurella intohimolla. Myös suomalaiset katsojat ovat innostuneet kisoista, vaikka se ei olekaan ollut “sitä perinteistä miesten jalkapalloa”. Palosen mukaan Yle Urheilulla on jatkossakin yhteiskunnallisesti iso rooli.
– Haluan, että viemme eteenpäin suomalaista urheilun keskustelukulttuuria omilla uutisillamme, puheenaiheillamme ja tarinoillamme. Se on myös iso osa meidän tehtäväämme.
Palonen haluaa Yle Urheilun tekevän myös tasa-arvotyötä laajasti. Jokaisella suomalaisella on oltava varaa nähdä huippu-urheilua avoimilla kanavilla.
– Haluan, että meidän kauttamme jokaisella suomalaisella on mahdollisuus kokea ja nähdä huippusuorituksia ja huippu-urheilua, kokea yhteisiä hetkiä ja löytää esikuvia. Tätä tasa-arvotyötä teemme sekä uutisissa että tapahtumaurheilussa, hän sanoo.
Kansainvälisen jalkapalloliiton puheenjohtaja Gianni Infantino haluaa naisille 32 joukkueen MM-kisat. Infantino kertoi toiveestaan perjantaina Ranskassa, jossa huipentuvat viikonloppuna tämän kesän 24 joukkueen MM-kisat pronssiotteluun ja finaaliin.
– Haluan laajentaa MM-kisat 32 joukkueen vahvuisiksi, Infantino kertoi uutistoimisto Reutersin mukaan.
Infantino tiedostaa kuitenkin, että toive on kovan työn takana. Vielä ei ole edes valittu vuoden 2023 MM-kisojen järjestäjää. Toistaiseksi hakijoiden joukossa ovat Argentiina, Australia, Bolivia, Brasilia, Kolumbia, Japani, Uusi-Seelanti, Etelä-Afikka ja Etelä-Korea.
Etelä-Korea on ollut kiinnostunut yhteishausta Pohjois-Korean kanssa.
Kisojen järjestäjä on ollut alun perin tarkoitus valita maaliskuussa 2020.
– Meidän pitää toimia nopeasti, jos haluamme lisätä joukkuemäärää vuoden 2023 kisoihin. Jos päätämme tehdä näin, meidän pitäisi avata uudelleen hakuprosessi. Antaisimme kaikille mahdollisuuden järjestää tai jakaa kisat jonkun kanssa. Mikään ei ole mahdotonta.
Infantino hehkutti kesän turnausta Ranskassa kaikkien aikojen MM-kisoiksi. Ympäri maailman on rikottu tv-ennätyksiä naisten jalkapallossa. Infantino esitti myös naisille uutta kilpailua kansainväliseen kilpailukalenteriin.
– Haluaisin nähdä, että seurajoukkueiden MM-kisat alkaisivat naisilla niin pian kuin mahdollista ensi vuonna tai sitä seuraavana, Infantino sanoi.
– Tarvitsemme jokavuotiset seurajoukkueiden MM-kisat. Silloin altistaisimme seurat kaikkialta maailmasta panostamaan enemmän naisten jalkapalloon. He voisivat loistaa kansainvälisellä tasolla, joka olisi todellinen seurajoukkueiden MM-turnaus.
Infantino kertoi myös, että kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa aikoo kasvattaa panostustaan naisten jalkapalloon yhteensä yhteen miljardiin dollariin seuraavan neljän vuoden aikana. Infantino haluaa tuplata samalla naisten MM-kisojen palkintorahat, joukkueiden valmistautumisrahat ja seuroille jaettavan korvausrahan MM-kisoissa menetetystä ajasta.
Näiden kokonaissumma olisi sitten yhteensä noin 100 miljoonaa dollaria.
Infantino on ajanut myös vahvasti miesten MM-kisojen laajentumista. Tammikuussa 2017 päätettiin, että vuoden 2026 MM-kisat pelataan 48 joukkueella. Tätä nykyä miesten MM-kisoissa on 32 joukkuetta, mutta Fifa on harkinnut laajentamista jo vuoden 2022 kisoihin Qatariin.
Vuoden 2022 miesten MM-kisoissa palkintorahoina joukkueille jaetaan yhteensä 440 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria. Seuroille jaettava korvausraha on 209 miljoonaa dollaria.
MM-kisat huipentuvat viikonloppuna mitalipeleihin. Pronssiottelu Englanti–Ruotsi la 6.7. kello 18.00. Lähetys TV2:ssa ja Areenassa kello 17.40 alkaen. Finaali Hollanti–Yhdysvallat su 7.7. kello 18.00. Lähetys TV2:ssa ja Areenassa kello 17.25 alkaen
Yle Areenasta löytyvät niin suorat lähetykset, kisauutiset, kattava tulospalvelu, parhaimmat videoklipit sekä kisapelit. Kisoja voi seurata kätevästi Areena-sovelluksella tai osoitteessa yle.fi/mmfutis
Entiset maajoukkuehiihtäjät Jari Isometsä ja Anssi Pentsinen innostuivat kokeilemaan speedgolfia Vantaalla järjestettävällä SM-viikolla. Molemmat selviytyivät finaaliin, jossa Pentsinen sijoittui viidenneksi ja Isometsä kahdeksanneksi.
– Golf on ollut lähellä sydäntäni, vaikka en päässyt vielä hiihtourani aikana niin paljon pelaamaan. Mutta kävin kuitenkin usein lyömässä ja siis harjoittelemassa golfin pelaamista, Pentsinen kertoi Yle Urheilulle.
Speedgolf on SM-viikon uusin tulokas. Vantaalla kilpailtiin speedgolfin sprinttikilpailussa, mutta lajissa kilpaillaan täysiä 18 reiän kierroksiakin.
– Voisin melkein harkita täydenkin kierroksen kiertämistä, siinä saisi juosta jo lähemmäs kymmenen kilometriä. Fysiikkakin alkaisi tulla oikein kunnolla esiin, Pentsinen sanoi.
Isometsäkin on viihtynyt golfkentillä omien sanojensa mukaan jo pian 30 vuoden ajan.
– Ajattelin nyt kokeilla, kun tällainenkin laji (speedgolf) on tullut mukaan. Vielä karsintavaiheessa juoksu ja golf sujuivat hyvin, mutta finaalissa eivät enää kumpikaan. Vanhan miehen kunto loppui, askel kävi raskaaksi, Isometsä hymyili.
Ennakkosuosikit veivät speedgolfin Suomen mestaruudet. Lajin maailmanmestari Mikko Rantanen juhli miesten voittoa ja Milla Hallanoro oli ykkönen naisten sarjassa.
Speedgolf eroaa perinteisestä golfista lähinnä siinä, että eteneminen kentällä tapahtuu juosten eikä kävellen. Kokonaistulokseen vaikuttavat lyöntimäärä, lyönteihin kuluva aika ja juoksunopeus.
– Golf voi olla muutakin kuin löntystelyä kalja kädessä, Suomen mestari Rantanen vitsaili pilke silmäkulmassa.
