Jääkiekon seksuaaliskandaalin käsittely Kanadassa jatkuu, kun jääkiekkoliitto avasi tutkinnan uudelleen. Kahdeksan alle 20-vuotiaan maajoukkuepelaajan on väitetty syyllistyneen pakottamiseen seksuaaliseen tekoon vuonna 2018.

Asia ei edennyt raastupaan, koska se soviteltiin oikeuden ulkopuolella. Tällä viikolla selvisi, että maan jääkiekkoliitto maksoi sovittelurahan omasta niin kutsutusta kansallisesta osakerahastostaan. Rahastoa ylläpidetään jäsenmaksuilla. Asiasta kertoo muun muassa Kanadan tietotoimisto.

Lue myös: Kanadan jääkiekossa skandaali – nuorten maailmanmestareita syytettiin seksuaalirikoksesta, pääministeri puuttui tapauksen käsittelyyn

Asianomistajan, teon aikaan 20-vuotiaan naisen, on kerrottu vaatineen korvaukseksi 3,5 miljoonaa Kanadan dollaria (n. 2,68 miljoonaa euroa). Sovittelun yksityiskohdat eivät ole julkisia, eikä väitteitä ole todistettu oikeudessa, Kanadan tietotoimisto kertoo.

Kanadan jääkiekkoliitto kertoi 14. heinäkuuta aloittavansa asian käsittelyn uudelleen. Aiemmin epäilty uhri oli ilmoittanut, että hän ei halua jatkaa asian käsittelyä. Nyt nuori nainen on suostunut osallistumaan tutkintaan, hänen asianajajansa kertoo.

Kanadan pääministeri Justin Trudeau sanoi keskiviikkona tiedotustilaisuudessa Kanadan jääkiekkoliiton olleen "tahallisesti sokea asian suhteen".

– Jääkiekkoliiton on osoitettava läpinäkyvyyttä, vastuullisuutta ja ymmärrystä kohtaamaansa tilanteeseen. Liitolla on todellinen tilinteon hetki, Trudeau linjasi.

– Liiton käytös kuluneiden vuosien – ja etenkin viime kuukausien – aikana ei ole ollut sen arvoista, että se sopisi organisaatiolle, joka on nuorten toiveiden ja unelmien, urheilun sekä terveellisen elämän ruumiillistuma.

Pelaajat kieltävät osallistuneensa tapahtuneeseen

Kanadan alle 20-vuotiaiden joukkue voitti väitetyn teon tapahtumavuonna, 2018, maailmanmestaruuden. Kyseinen nuorten joukkue koostui 1998-syntyneiden ikäluokasta.

Joukkueeseen kuului muun muassa tuore NHL-mestari, Colorado Avalanchen puolustaja Cale Makar, joka on kieltänyt osallisuutensa ja on "todella yhteistyöhaluinen" ainakin NHL:n aloittamaan tutkintaan.

Päättyneellä kaudella St. Louis Bluesin eniten pisteitä tehneet Jordan Kyrou ja Robert Thomas ovat tiedottaneet, etteivät liity tapaukseen. Myös Nashville Predatorsin Dante Fabbro ja Anaheim Ducksin Max Comtois ovat kiistäneet osallisuutensa.

Heidän lisäkseen kahdeksan muutakin pelaajaa ovat tiedottaneet, etteivät liity tapahtuneeseen. Muun muassa kanadalaismedia Sportsnet on kertonut teon kieltäneiden pelaajien nimiä.

_Katso Colton Pointin Twitterissä julkaisema lausunto alta._

Lue myös:

Kanadan jääkiekossa skandaali – nuorten maailmanmestareita syytettiin seksuaalirikoksesta, pääministeri puuttui tapauksen käsittelyyn

NHL-valmentaja hyväksikäytti 20-vuotiasta pelaajaa – nyt pelaaja kertoo, kuinka seurajohto jätti hänet yksin: "Stanley Cup oli tärkeämpi"

Kommentti: Chicago Blackhawksin hyväksikäyttöskandaali on NHL-historian vastenmielisimpiä tapauksia – asiaa peitelleet pitää saada vastuuseen

Karu raportti julki: NHL-menestyjä Chicagossa suljettiin silmät väitetyltä seksuaaliselta häirinnältä – GM erosi ja seuralle miljoonasakot

Yleisurheilun MM-kisat nähdään Ylen kanavilla. Suorat lähetykset, kohokohdat, kisojen aikataulun, kiinnostavat uutiset ja puheenaiheet löydät Ylen kisasivulta.

OREGON. Neljä keräilijäluonteella varustettua yleisurheilufania istui katsomossa Helsingin MM-kisoissa vuonna 1983. Markku Muona, Seppo Kärkkäinen, Jukka Mukala ja Timo Nyrhinen olivat pakkautuneet tuolloin noin 50 000 katsojaa vetäneelle Helsingin olympiastadionille, mutteivät tunteneet tuolloin toisiaan. Jokaiselle yksi asia oli kuitenin päivänselvä: kisat katsotaan paikan päällä alusta loppuun, jokaista aamu- ja iltajaksoa myöten.

Se, mikä piti vuonna 1983, pätee edelleen. Nelikolla on ollut liput jokaiseen MM-historiassa järjestettyyn aamu- ja iltakilpailuun. Kun samat naamat tulivat vastaan kisoista toiseen joka puolella maailmaa, ajatus yhteisestä matkustamisesta kypsyi ajan kanssa.

– Ateenassa (1997) ryhmä alkoi tiivistyä, ja nyt ollaan tässä, Espoossa asuva Nyrhinen, 75, sanoo.

Myös Kärkkäinen, 76, tunnustautuu espoolaiseksi. Muona, 73, on puolestaan Siilinjärveltä ja Mukala, 65, Haminasta. MM-matkoihin on uponnut pitkä penni, mutta huonompiakin sijoituskohteita löytyy. Intohimo ajaa matkustamaan ympäri maailmaa maksoi mitä maksoi – tai kesti mitä kesti.

– Haminasta meni tänne 46 tuntia, Mukala sanoo.

Automatka Haminasta Helsinki-Vantaan lentokentälle on vain reilun puolentoista tunnin pyrähdys. Lento Eugeneen kävi Frankfurtin ja Denverin kautta. Denverin päädyssä peli jouduttiin kuitenkin puhaltamaan poikki koneeseen iskeneen teknisen vian vuoksi.

Matkan katkeamisella oli kohtalokkaita seurauksia myös putkelle, jota voi huoletta kutsua uskomattomaksi: nelikko missasi Oregonin MM-kisojen ensimmäisen aamujakson, josta tuli ensimmäinen missattu jakso koko MM-historiassa.

– Ei ollut meidän syy! Mukala sanoo.

Matkalle jäi myös Nyrhisen laukku, jossa oli matkaseurueen mukana aina kulkeva Suomen lippu. Edellinen jäi Tero Pitkämäen haltuun vuonna 2007, kun Pitkämäki kiersi Nyrhisen ja kumppanien lipulla kunniakierrosta Osakan MM-stadionilla tuoreena maailmanmestarina.

– Urheiluliitto lahjoitti uuden, koska lippu jäi tietenkin Terolle niin kuin pitääkin, Nyrhinen sanoo.

Tiukat kilpailut tärkein mittari

Kun matkamittariin on kertynyt 15 MM-kisamaata, Suomi, Japani ja Saksa ovat järjestäneet kisat kahdesti, tapahtumia on riittänyt. Kolme vuotta sitten Qatarissa eksyminen väärään katsomoon 50 kilometrin kävelyssä tarkoitti tutustumista aseellisiin turvamiehiin.

– Lopulta herrat ymmärsivät, ettemme olleet matkassa attentaattimielessä, Nyrhinen kertoo.

– Sen verran oli asemiehiä ympärillä, että pohdimme jo, päädytäänkö tässä putkaan, Muona komppaa.

– Roomassa (1987) matkanjohtaja oli kyllä putkassa. Hänellä oli ylimääräisiä lippuja, joita oli myynyt stadionin ulkopuolella. Se ei käynyt laatuun, Kärkkäinen lisää, mutta toteaa, ettei putkaanjoutuja ollut kukaan tästä nelikosta.

Näille miehille tiukat ja tasokkaat kilpailut ovat tärkeintä. Suomalaisten menestys ei ole edellytys onnistuneille MM-kisoille, vaan se tulee kirskikkana kakun päälle – jos on tullakseen. Tämä käy ilmi vastauksista, kun tivataan ikimuistoisinta MM-kisahetkeä.

– Tokion pituus, tulee lähes yhdestä suusta.

Vastaus ei yllätä. Ei ole ensimmäinen kerta, kun vuoden 1991 MM-finaalin taistelua Mike Powellin ja Carl Lewisin välillä on tituleerattu kaikkien aikojen yleisurheilukilpailuksi.

– Stuttgartin kisoissa (1993) on ollut paras tunnelma, Kärkkäinen sanoo.

Saksalaiset esiintyivät edukseen myös naisten korkeushypyn finaalissa Berliinissä vuonna 2009. Kilpailu päättyi kroatialaisen Blanka Vlasicin voittoon, mutta kilpailun erityispiirre liittyi kotiyleisönsä edessä hypänneeseen Ariane Friedrichiin.

Saksalaishyppääjä pyysi hypyissään stadionia olemaan täysin hiljaa, ja 75 000-päinen yleisö teki työtä käskettyä.

– Se täysi hiljaisuus oli vaikuttava.

– Näiden kisojen kunniaksi on sanottava, että täällä kaikki saavat kannustusta. Omat tietysti hieman reippaammin, mutta yhdysvaltalaiset osaavat arvostaa suorituksia, Nyrhinen sanoo.

Kuumuus koettelee

Urheilijat ovat päässeet kilpailemaan Eugenessa kuumissa oloissa, jotka ovat suosineet räjähtävyyttä vaativia lajeja. Katsomossa lämpö on puskenut hikeä pintaan, mikäli varjoa ei ole ollut tarjolla.

– Auringon paisteessa on ollut vähän liian kuuma meidän makuun. Vähemmälläkin pärjää, Kärkkäinen toteaa.

Kuuma on ollut aiemmissakin kisoissa. Vuoden 1991 Tokion MM-kisojen 50 kilometrin kävely tunnetaan kestävyysurheilun klassikkokilpailuna, joka veti kilpailijat äärirajoille.

Valentin Kononen sijoittui kuumuuden ja etenkin hirmukosteuden keskellä käydyssä kilpailussa viidenneksi ajalla 4.02.34. Vertailun vuoksi: Konosen voittoaika vuoden 1995 Göteborgin MM-matkalla oli 3.43.42.

– Tokiossa jokainen meistä rakastui 50 kilometrin kävelyyn, Kärkkäinen sanoo mutta toteaa, ettei kuumuus haitannut yhtä paljon kuin kosteus.

– Silloin oltiin myös nuorempia ja kestävämpiä, Muona murjaisee perään.

Oregonin MM-kilpailuissa kävelyn kuninkuusmatkaa ei enää kuitenkaan ole, vaan kilpailujen pitkän matkan pituus on enää 35 kilometriä.

– Viiskymppiä takaisin. Heti, Nyrhinen paaluttaa.

Vain MM-kisoissa

Arvokisakonkarien yhteiset matkat painottuvat nimenomaan MM-kisoihin. Muut kisat kuten olympialaiset ja EM:t eivät ole automaatio. Niistä vaihtelua löytyy.

– Olen käynyt kaikki EM-kisat vuodesta 1990 vuoden 2006 Göteborgin kisoja lukuun ottamatta, Kärkkäinen kertoo.

– Kesäolympialaiset Moskovasta (1980) lähtien ovat kuuluneet ohjelmaan, jos paikalle on päästy. Tokioonkin oli liput, Mukala sanoo ja viittaa japanilaisjärjestäjien päätökseen järjestää viime vuoden olympialaiset ilman yleisöä.

Nyrhiselle olympiakokemus rajoittuu yhteen kertaan.

– Helsinki 1952. Ja se johtui vain siitä, että Pohjanmaalla oli saatu heinät seipäälle ja tuli sadeviikko. Isä sanoi, että eiköhän lähdetä olympialaisiin. Sitten mentiin. Mitä papereita on jäljellä, niin olen käynyt yleisurheilu- ja uintikilpailuissa, Nyrhinen kertaa viisivuotiaana koettua olympiadebyyttiä.

Lue lisää:

Kommentti: Oregonin MM-kisoissa pakka on aivan levällään – Helanderin finaalipaikka takasi keihäsjännärin, jossa Saksalla on pelissä koko yleisurheilunsa maine

Lähes tyhjällä MM-stadionin käytävällä alkoi yhtäkkiä älytön mekkala – asialla oli todellinen yleisurheilun legenda

Kuva yleisurheilusuuruuden muistomerkin kohtalosta MM-kisoissa hämmästytti Antti Pihlakoskenkin – "Menee jo vähän överiksi"

Jääkiekkoilija Jonne Virtanen päätti pelaajauransa keväällä Vaasan Sportin joukkueessa. Suomi-sarjassa pelaava kaarinalainen HC Indians sai hänestä valmentajan.

Rahaa joukkueelle kerätään huippukiekkoilijoiden voimin.

Hyväntekeväisyysottelu alkaa Kaarinan jäähallissa perjantaina kello 17.30. Tuntia ennen kiekkotähdet ovat yleisön tavattavissa. Moni juniori saa varmasti havittelemansa nimikirjoituksen.

NHL:n mestaruuden voittaneet Colorado Avalancen Mikko Rantanen ja Artturi Lehkonen ovat luonnollisesti iltapäivän kuumimmat nimet. Rantanen ei ollut vielä puoli tuntia ennen ottelun alkua saapunut hallille.

Parivaljakon varusteet olivat kuitenkin jääneet vielä Denveriin, joten he eivät jäälle päässeetkään.

Myös New York Rangersissa pelanneen Kaapo Kakon suunnitelmat kiinnostavat. Turkulaislähtöinen huippuhyökkääjä on edelleen ilman sopimusta.

Nasville Predatorsiin lähtevät Turun Palloseuran viime kauden joukkueen ykkösnimet Juuso Pärssinen ja Markus Nurmi ovat myös mukana NHL-tähtien joukkueessa ja antamassa nimmareita.

• Yle seurasi tunnelmia hyväntekeväisyysottelun alla, voit katsoa tallenteen Yle Areenassa. Paikalla Kaarinassa toimittaja Minna Rosvall kyseli kuulumisia, kuvaajana on Kimmo Gustafsson.

Lauantaina 30. heinäkuuta 2022 kello 10 on Nousiaisissa esillä Rantasen ja Lehkosen Stanley Cup -pokaali. Juhlallisuudet järjestetään Nouste Areenan isolla paikoitusalueella. Tätäkin tilaisuutta voi seurata Yle Areenan kautta.

Lue lisää:

Coloradon suomalaissankari Artturi Lehkosta jännitti Stanley Cupin nosto: "En ole tehnyt punttia kahteen kuukauteen, jänskätti, etten vedä turvalleni"

Kommentti: Mikko Rantasen suuruus tiivistyy hetkeen Stanley Cup -pokaalin kanssa

Torstai-illan tiivistunnelmaisessa europelissa Seinäjoen jalkapallostadionilla ei vältytty välikohtaukselta. Seinäjoen jalkapallokerho SJK kohtasi norjalaisen Lillestrøm SK:n kotikentällään Konferenssiliigan toisen karsintakierroksen ensimmäisessä osaottelussa.

Käsirysy syntyi muutaman norjalaisjoukkueen kannattajan ja paikallisen turvahenkilöstön välille.

Tilanne sai alkunsa, kun yksi norjalaiskannattaja oli tippumassa katsomosta kentälle ja muut norjalaiset yrittivät kiskoa hänet takaisin ylös katsomoon järjestyksenvalvojien käsistä.

SJK:n toimitusjohtaja Sami-Petteri Kivimäen mukaan poliisi poisti stadionilta kaksi norjalaiskannattajaa.

– Muutama kannattaja syystä tai toisesta ajautui kenttätasolle ja järjestysmiehet joutuivat reagoimaan tilanteeseen. Välikohtaukseen ei liity mitään dramatiikkaa. Nämä ovat normaaleja turvatoimenpiteitä, joita joudutaan tekemään, kun tällaista katsomosta kenttätasolle tulemista tapahtuu, Kivimäki selvittää tapahtumien kulkua.

Tapahtumat videolla

Tapahtuneesta tallentuneella videolla näkyy, että norjalaisfanit potkivat turvahenkilöstöä. Loukkaantumisilta kuitenkin vältyttiin.

– Olen nähnyt videopätkän ja olemme järjestysmiesten kanssa käyneet asiaa läpi. Asiaa varmasti vielä selvitellään ja virallisia raportteja tehdään niin kuin protokollaan kuuluu. Norjalaiskannattajat provosoituivat, mutta meidän turvahenkilöstömme reagoi asiaan kuuluvalla tavalla ja hoiti tilanteen, Sami-Petteri Kivimäki sanoo.

Kivimäki ei usko, että tapahtunut välikohtaus muuttaa mitään SJK:n turvajärjestelyissä tulevaisuudessa.

– Totta kai kun isot väkijoukot liikkuvat ja kannattajia tulee muualta, niin varautua pitää hyvin ja pitää olla hyvät suunnitelmat ja yhteistyökuviot viranomaisten kanssa, niin kuin nyt olikin.

Soihtuja läpi turvatarkastusten

Mittavista turvajärjestelyistä huolimatta norjalaiskannattajat onnistuivat tuomaan katsomoon myös peleissä kiellettyjä soihtuja. Niistä ei aiheutunut vaaraa, mutta Uefa todennäköisesti puuttuu asiaan.

– Varmasti jotain seuraamuksia tulee. Meidän turvatarkastuksessa oli saatu paljon niitä pois, mutta valitettavasti soihtuja oli tullut myös läpi, mikä ei tietenkään ole hyvä asia, Sami-Petteri Kivimäki jatkaa.

Kivimäki kertoo seuran käyvän tämänkin asian toiminnassaan läpi.

– Tietyt turvatarkastuksen säännökset ja protokollat eivät mahdollista niin perusteellista henkilötarkastusta, että kaikki soihdut pystyttäisiin saamaan pois.

Sami-Petteri Kivimäki toteaa, että kokonaisuudessaan järjestelyt saivat Euroopan jalkapalloliitolta kiitosta ja tunnelma stadionilla oli hänen mukaansa huikea.

Seinäjoen jalkapallostadionin kansainvälisessä ottelussa oli reilut 3 600 katsojaa, joista yli 300 oli norjalaisjoukkueen kannattajia. Ottelu päättyi norjalaisten voittoon maalein 1–0.

Näin SJK lähtee ensi viikon torstaina pelattavaan vierasotteluun yhden maalin takaa-ajoasemasta.

Jarmo Kekäläinen itse asiassa tietää hyvin, miltä Calgary-GM Brad Trelivingistä juuri nyt tuntuu. Mitään ei ole tehtävissä, kun pelaaja haluaa pois – varsinkaan, jos tämä sattuu olemaan rajoittamaton vapaa agentti.

Columbus Blue Jacketsin urheilupuolta johtavalta Kekäläiseltä on viety tärkeitä pelaajia pariinkin otteeseen. Ensin pois halusivat samalla oven avauksella venäläistähdet Artemi Panarin ja Sergei Bobrovski.

Myöhemmin lähti kanadalaishyökkääjä Pierre-Luc Dubois, joka on muuten nyt ilmoittanut Winnipegille haluavansa pois myös Manitobasta.

Calgaryn kohtalo saattoi olla silti jopa kovempi.

Ensin vapaan agentin statuksen kesällä saavuttanut 115 pisteen Johnny Gaudreau ilmoitti seuralle, ettei ole valmis tekemään uutta sopimusta. On ironista, että jenkkihyökkääjä päätti siirtyä nimenomaan Kekäläisen Columbukseen.

Dominoilmiö käynnistyi, kun Gaudreaun laituri Matthew Tkachuk ilmoitti heti perään olevansa niin ikään haluton sitoutumaan Calgaryyn.

Toisen polven huippukiekkoilija teki todennäköisesti päätöksensä, koska tältä vietiin supertähtitason vieruskaveri.

Calgary oli viime kaudella läntisen konferenssin kolmanneksi paras joukkue runkosarjassa. Gaudreau ja Tkachuk mättivät yhteensä 82 maalia ja 219 pistettä.

Joukkueen ottamat osumat ovat murskaavia, vaikka pelaajakaupan kautta liikkuvasta Tkachukista se saa varmasti kohtalaisen korvauksen.

Eikä pelaajien lähdöistä sovi oikeastaan syyttää seurajohtoa.

Treliving teki kaikkensa pitääkseen Gaudreaun Calgaryssa lyöden tälle pöytään pidemmän ja arvokkaamman sopimuksen kuin jonka tämä lopulta Kekäläisen kanssa allekirjoitti.

Perhearvot ajoivat kuitenkin edelle. Sekä Gaudreau että pariskunnan esikoista odottava puoliso ovat kotoisin New Jerseyn seudulta ja halusivat nyt lähemmäksi perheitään.

Hullut päivät jatkuvat

Muutenkin meno pelaajamarkkinoilla äityi varaustilaisuuden ja sitä seuranneen vapaiden agenttien markkinoiden aukeamisen jälkeen melkoiseksi hulinaksi.

Ensimmäinen syy on tietenkin rivejään vahvistamaan pyrkineiden seurojen halu hankkia parempia pelaajia. Toinen teema liittyy palkkakattoon.

Koronapandemian aiheuttama jarru NHL:n talouskasvulle on näkynyt paikalleen jämähtäneessä palkkakatossa (82,5 miljoonaa dollaria). Monet ovat joutuneet liikuttelemaan pelaajia puhtaasti palkkakattosyistä.

Tämän vuoksi minimipalkalla Sakari Mannisen napannut Vegas joutui kauppaamaan laatuhyökkääjä Max Paciorettyn Carolinaan todella halvalla.

Ovet kävivätkin parin viikon ajan todella tiuhaan siellä täällä. Taas kerran nähtiin, että vapaiden agenttien markkinat ovat pelaajien markkinat: kun huutokauppa pelaajista yltyy, seura tulee helposti maksaneeksi pelaajasta yli optimaalisen markkinahinnan.

Eivätkä hullut päivät vieläkään ohi ole.

NHL:stä löytyy lukuisia seuroja, joiden on palkkakaton alle mahtuakseen tehtävä vielä niin sanottua poistomyyntiä ennen kauden alkua.

Esimerkiksi Kekäläisen on poistettava palkkavihostaan arviolta viisi miljoonaa taalaa, mikäli tämä meinaa saada ilman sopimusta olevan Patrik Laineen uuden diilin mahtumaan palkkakaton alle.

Eikä pidä unohtaa, että seurat tietävät toistensa tilanteet, mikä antaa oman mausteensa. Jos seuran on luovuttava rahasta pakon edessä, vastaanottavan pään on helpompi nostattaa hintaa. Tämän seurauksena luvassa on varmasti mielenkiintoisia käänteitä.

Kovia nimiä edelleen vapaana

Markkinoilla riittää liikettä jatkossa myös siksi, että vapaana on edelleen kovia nimiä.

Rajoittamattomista vapaista agenteista kuumimpia nimiä ovat Coloradon Stanley Cup -voittaja Nazem Kadri sekä Dallasin ruotsalaispuolustaja John Klingberg. Molemmille löytyy ottaja ja molempien kohdalla sopimukseen ruuvataan suuria numeroita.

Palkkakattoa ei kuitenkaan sovi unohtaa tässäkään kohtaa. Jos tämän hetkistä tilannetta tarkastellaan, 20 seuralla ei ole varaa kaksikosta kumpaankaan.

Toisaalta seurat, joilla on tilaa palkkakaton alla, eivät välttämättä ole pelaajan näkökulmasta houkuttelevimpia vaihtoehtoja.

Rajoitettujen vapaiden agenttien markkinoilla pyörii niin ikään edelleen kovia nimiä.

Laineen lisäksi ilman sopimusta ovat edelleen Pierre-Luc Dubois, Dallasissa loistavasti pelannut Jason Robertson, 35 maalia Calgarylle tehnyt Andrew Mangiapane sekä tietenkin Jesse Puljujärvi – vain muutamia mainitakseni. Luvassa on siis vielä monen monta käännettä ennen kuin kiekko lokakuussa putoaa jäähän.

Lue myös:

Jarmo Kekäläinen sai huiman tilaisuuden ja junaili NHL-kesän kovimman paukun – sitten vinoilijat saivat suomalaispomolta jääkylmät terveiset

Kommentti: Patrik Laineelle tarjolla uran paras ketjukaveri – näin Jarmo Kekäläisen kova temppu vaikuttaa maalitykin tilanteeseen

Jarmo Kekäläinen toivoo Patrik Laineelta joustoa palkan suhteen – uusi superkaappaus tuo haasteen: "Kyllä me tämän ratkaisemme"

Yleisurheilun MM-kisat nähdään Ylen kanavilla. Suorat lähetykset, kohokohdat, kisojen aikataulun, kiinnostavat uutiset ja puheenaiheet löydät Ylen kisasivulta.

Kun urheilija valmistautuu suoritukseensa kilpailuissa, ei ole sama, miten hän puhuu itselleen. Jos kaikki ei suju halutulla tavalla, sisäisen puheen sanoma ja sävy nousevat vielä tärkeämmiksi.

Tämän tietää hyvin Hanna-Maari Päkk (o.s. Latvala), joka toimii Suomen yleisurheilun MM-kisajoukkueen psyykkisenä valmentajana ja jonka moni muistaa pikajuoksun 11-kertaisena Suomen mestarina. Päkk koki omalla urheilu-urallaan sen, miten suuri arvo on sillä, miten henkisesti valmistautuu kilpailuihin.

– Ihan samalla tavalla kuin kilpailuun valmistaudutaan fyysisesti, niin olisi hullua olla valmistautumatta psyykkisesti. Sillä on valtava vaikutus, minkälaisessa mielentilassa ja minkälaisella itseluottamuksella kisatilanteeseen lähtee, Päkk sanoo.

– Varsinkin sillä, mitä ajattelee, on valtava vaikutus omaan suoriutumiseen ja onnistumiseen kisatilanteessa.

Päkk kiinnostui urheilupsykologiasta kilpauransa aikana, jolloin hän halusi olla koko ajan parempi urheilija eikä halunnut jättää mitään sattuman varaan.

– Halusin kääntää kaikki kivet. Halusin, että olen varmasti valmis ja minulla on tarvittavia taitoja.

Urheilu-uransa aikana Päkk aloitti opiskelut Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä liikuntasuunnittelun ja -hallinnon opinnoilla, mutta tilanne muuttui vaihto-opiskelujen aikana Ruotsissa.

Päkk teki sivuainekokonaisuuden urheilupsykologiasta ja kipinä syttyi. Kun hän löysi kansainvälisen ohjelman, jossa opiskeltiin Jyväskylän yliopiston lisäksi myös Ruotsissa ja Saksassa, pääaine vaihtui nopeasti. Nyt Päkk on tuplamaisteri urheilupsykologiasta.

Ei kannata jättää sattuman varaan

Vaikka Päkk menestyi omalla urallaan hyvin, hänen piti tehdä paljon töitä nimenomaan kilpailutilanteissa. Hän halusi olla valmiimpi ja itsevarmempi. Omalla sisäisellä puheellaan hän pystyi säätelemään jännitystään ja vireystilaansa.

– Olin itse aika innostunut kilpailija, mutta kuitenkin aika epävarma ja jollain tasolla raakile, hän myöntää.

– Luulen, että suurin osa urheilijoista ymmärtää nykyään, että tämä ei ole sellainen asia, joka kannattaa jättää sattuman varaan. Siihen kannattaa vaikuttaa, kun siihen pystyy vaikuttamaan.

Henkinen valmentautuminen ja urheilupsykologia ovat tänä päivänä tärkeitä palikoita huippu-urheilussa. Päkkin mielestä tällä hetkellä eletään otollista aikaa psyykkiselle valmennukselle ja suhtautuminen siihen on muuttunut viime vuosien aikana.

Päkk kiinnitti kilpauransa aikana huomiota omaan sisäiseen puheeseensa. Hänen mielestään oli tärkeää suunnitella se, mitä hän halusi kuulla kisojen aikana ja mikä oli hyödyllistä kuulla esimerkiksi silloin, kun häntä jännitti ennen kilpailua.

Usein kun asiat sujuvat, urheilija osaa olla tsemppaava ja positiivinen itselleen, mutta vastoinkäymisten ja epävarmuuksien kohdalla positiivisuus voi vaihtua itsekriittisyyteen ja epäilyyn.

– Mitä enemmän sisäisen puheen taitoa oppii, on huomattavasti valmiimpi paineistettuihin ja erilaisiin kisatilanteisiin.

Maailma huippu-urheilun ympärillä on muuttunut myös niistä ajoista, kun Päkk raivasi tiensä Suomen huipulle. Mukaan on tullut muun muassa sosiaalinen media ja tiedon määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Miten urheilija pystyy keskittymään olennaiseen, onkin tärkeä kysymys.

– Jos esimerkiksi herkästi vertailee sitä, mitä muut tekevät tai ottaa herkästi itseensä sen, mitä lehdissä kirjoitetaan. Silloin on taito olla lukematta niitä tai pystyä sulkemaan ne pois mielestään – varsinkin tällä tavalla kisojen ajaksi.

Päkkin mukaan on hyvin yksilöllistä, mikä on häiriötekijä kenellekin. Urheilijalta vaaditaan taitoja, joilla pystyy rajaamaan pois sen, mikä ei ole hyödyllistä. Suomen joukkueen urheilijoilla ei hänen mukaansa ole ollut isompia ongelmia, mutta muutaman vinkin hän on antanut.

– Hyvin nämä asiat tuntuvat olevan hallussa. Olemme kuitenkin MM-kisoissa. Täällä urheilijat pääosin tietävät, mitä tekevät. Moni tuntee jo itsensä tosi hyvin ja tietää myös, mikä itselle toimii.

Tuen antajallekin löytyy tukea

Suomen joukkueessa on 36 urheilijaa, joista osa on kokeneita konkareita ja osa nuoria ensikertalaisia. Päkk kehuu kokeneempien arvokisakävijöiden, kuten Wilma Murron, Kristiina Mäkelän ja Tuomas Seppäsen tuomaa esimerkkiä. He ovat näyttäneet, miten joukkueessa voi olla oma itsensä.

Päkkillä on riittänyt kiirettä Oregonin MM-kisoissa, mutta ei välttämättä psyykkisenä valmentajana. Päkk on pyrkinyt vaikuttamaan käytännön asioihin, jolloin urheilijat ovat saaneet keskittyä urheilemiseen mahdollisimman sujuvasti. Välillä se on tarkoittanut kuskaamishommia, välillä urheilijoiden juottoa tai kylmäliivien kanssa pelaamista.

– Paljon ollut sellaista yleistä hääräämistä. Psyykkisen valmennuksen osalta olen pyrkinyt luomaan turvallisen ilmapiirin ja ympäristön, jossa urheilijat saisivat viihtyä ja olla omia itsejään sekä toisaalta suoriutuisivat mahdollisimman hyvin.

Suomen joukkueen valmistautumisleiri Creswellissä sujui hyvin. Päkk on huomannut sen, että mitä lähemmäksi urheilijan kisasuoritukset ovat tulleet, sitä enemmän on keskustelutuen tarvetta. Mutta sekin on ollut yksilöllistä.

– On ollut sopivan työläitä päiviä. Mutta sitten täytyy olla myös se taito, että osaa olla pois edestä silloin, kun ei tarvita.

Päkk edusti Suomea halli-EM ja -MM-kisoissa sekä ulkoratojen EM- ja MM-kisoissa. Oregonin MM-kilpailut ovat hänelle kuitenkin vasta toiset kilpailut psyykkisenä valmentajana. Ensimmäisen kerran hän oli tässä roolissa Suomen joukkueen mukana Pohjoismaiden maaottelussa.

Päkk myöntää, että häntä hieman jännitti se, miten pitkä reissu sujuu uudessa roolissa. Kaikki on kuitenkin tähän asti mennyt hyvin. Joukkue on Päkkin mukaan täynnä hyviä tyyppejä niin joukkueen johdossa, urheilijoissa kuin huollossakin. Tarvittaessa myös Päkk on saanut henkistä tukea joukkueelta.

– Me annamme vähän kaikki tukea toisillemme tarpeen mukaan, että en jää yksin, hän naurahti.

Päivitetty kello 23.14. Korjattu Päkkin titteli joukkueen psyykkiseksi valmentajaksi. Aiemmin jutussa käytettiin urheilupsykologin titteliä.

Lue myös:

Kommentti: Oregonin MM-kisoissa pakka on aivan levällään – Helanderin finaalipaikka takasi keihäsjännärin, jossa Saksalla on pelissä koko yleisurheilunsa maine

Viivi Lehikoisen sisko muistaa aiturin romahduksen Belgiassa kesällä 2020 – SE-naisen tarinassa on opittavaa myös urheilujohtaja Matti Heikkiselle

Suomen joukkueen yllätysnimeltä kovaa puhetta huippu-urheilusta – Kristiina Halonen, 24, hylkäsi haaveet lääkärin urasta: "Pelkurit eivät uskalla"

Iivo Niskanen juoksi nimikkoareenansa vihkiäisissä Vieremällä 4 130 metriä 12 minuuttiin perjantaina. Kolminkertainen maastohiihdon olympiavoittaja muisteli juosseensa Cooperin testin viimeksi tosissaan seitsemännellä tai kahdeksannella luokalla.

– Armeijassakin se tuli hölkkäiltyä. Tässä vauhdin tuottaminen on hieman se probleema. Ajattelin, etten voi jättää kilpailua loppusuoralle, kun Mikko (Kauppinen) oli piikkarit jalassa. Hän on tehnyt hyvää tulosta ikäluokkakisoissa, Niskanen kommentoi juoksun jälkeen.

Helmikuussa 19 vuotta täyttänyt Kauppinen nousi otsikoihin viime vuonna, kun hän juoksi viime syksynä Cooperin testissä 3 830 metriä ilman systemaattista lajiharjoittelua. Niskasen tavoin vieremäläinen Kauppinen on ikäluokkansa parhaimmistoa Suomessa.

Talvella Kauppinen voitti hallissa 3 000 metrillä SM-kultaa ja 800 metrillä SM-pronssia 19-vuotiaiden sarjassa. Toukokuussa tuli SM-maastoissa 19-vuotiaiden kuuden kilometrin kisassa kultaa.

Kauppinen taipui niukasti Niskaselle Iivon areenalla. Niskanen tuli loppuhetkillä ohi tuloksillaan kuohuttaneesta lupauksesta. Kauppinen kuitenkin kirjasi myös kovan tuloksen, 4 120 metriä. Niskasen ja Kauppisen kanssa myös kisassa ollut yhdistetyn urhelija Ilkka Herola kirjasi tulokseksi 3 750 metriä.

Niskanen paljasti käyneensä valmistautumassa etukäteen Cooperin testiin.

– Pakko oli viime viikolla käydä juoksemassa radalla muutama veto, että saa jalkoja hereille. Ylämäkeen juokseminen menisi ominaisuuksien puolesta ehkä helpommin ja pääsisi ahtaalle, suhteellisen raikkaana testin jälkeen haastattelua antanut Niskanen paljasti.

Niskanen ei osannut sanoa, paljonko Cooperin testissä irtoaisi isoilla panoksilla.

– En tiedä. Pekingissä (olympialaisissa) ehkä se kuutisen kiloa kevyempänä sykkeet olivat aika paljon matalammalla matolla kuin tällä hetkellä, Niskanen totesi.

Katso Iivo Niskasen tunnelmia kesästä alla olevalta videolta.

Hevosurheilusta innostunut Niskanen kisaa perjantai-iltana myös Vieremän raviradalla. Hän kertoo odotuksistaan hymyssä suin.

– Meillä on se hiihtoporukan omistama (hevonen) Bismark Comery minulla ensi kertaa startissa. Lisäksi on tämä Vidgrenin Juhan kasvattama hevonen, jolla avasin kilpauran.

Niskanen suoritti toukokuussa raviohjastajakortin. Juhannuksena hän kilpaili ensimmäisen kerran raviohjastajana. Niskanen on jo ehtinyt kokea vauhdin hurmaa.

– 50–60 kilometrin tuntivauhtia hipova vauhti tuntuu paljon kovemmalta kuin rullasuksilla 70 kilometrin tuntivauhti. Voima välittyy haarojen välissä. Vauhti tuntuu kovalta, Niskanen kuvailee tuntemuksiaan.

Niskanen kuvailee raviohjastuksen olevan "sen verran jännää puuhaa", että uskoo perjantain ensimmäisen juoksun olevan tuntuman hakemista.

– Toivottavasti Bismarkilla saisin paremman sijan. Muuten voi tulla kimppakavereilta kiivasta palautetta WhatsApp-ryhmään. Pertulle (Hyvärinen) Itävaltaan terveisiä. "Rise" (Ristomatti Hakola) ja muut pojat varmaan kattoo kotona, Niskanen naurahtaa.

Niskanen on kesällä harjoitellut kotimaassaan, rullahiihtoa pääasiassa. Yksi leiri maajoukkueen takana Vuokatissa on jo takana. Elokuussa on luvassa kolmen viikkoa kestävä korkean paikan leiri Italiassa. Hän lähti rankan olympiakauden jälkeen tietoisesti kevyemmin aloittamaan uutta kautta.

– Lähdin liikenteeseen vähän matalimmilta tehoilta. Toukokuun otin vähän kevyemmin ja kävin sen ravikortin. En ole vielä siiinä kunnossa, missä olen yleensä heinäkuussa. Hyvällä motivaatiolla ja paikat terveenä pystyy sitten rakentamaan nousujohteisen syksyn. Ehyet leirit ja sitten aloitetaan hyvässä kunnossa marraskuussa kilpailukausi, Niskanen kertoo.

Päivän Cooperin testituloksesta hän ei lähde sen enempiä vetämään johtopäätöksiä kunnostaan.

– Kaksi vuotta sitten yritin juosta enempi ja keskittyä, että saisin hyvin aikoja. Sitten kärsivät tulokset hiihtokaudella. Siinä mielessä ei mene suoraan yksi yhteen ainakaan itsellä. Tässä kesällä kannattaa kovimmat treenit tehdä lajinomaisesti. Ainakin viime kaudella se toimi paremmin kuin kaudella 2020–2021, Niskanen toteaa.

Tulevan hiihtokauden tavoitteet ovat kolminkertaiselle olympiavoittajalle totta kai kirkkaat.

– Iso maali on tietysti perinteisen 50 kilometriä Planican MM-kisoissa. Aika samalla sapluunalla on menty kuin viime vuonna. Heinäkuusta eteenpäin pyritään tekemään paljon töitä laadukkaasti, Niskanen toteaa valmistautumisestaan.

Herola keskittynyt mäkiosuuteen

lkka Herola kertoo kesäkaudella harjoitelleensa mäkihyppyä. Hänen mukaansa mäkiosuus on ollut hiihtososuutta heikompi viime vuosina.

– En ole vaihtamassa mäkihyppyyn, Herola naurahtaa, kun asiaa häneltä kysytään.

Hän sanoo, että kestävyyspuoli on ollut lajitason vaatimuksiin riittävällä tasolla, sieltä on "varaa vähän tinkiä".

– Planican MM-kisat ovat tietenkin se päätavoite, johon lähdetään Oberstdorfin (hopea)mitalia kirkastamaan. Koetetaan jostain löytää se puuttuva puolitoista sekuntia, mistä se siellä jäi kiinni, Herola sanoi.

Katso Ilkka Herolan tunnelmia tulevasta kaudesta alla olevalta videolta.

Lue myös:

19-vuotias vieremäläinen juoksi hirmutuloksen "kylmiltään" Cooperin testissä, Iivo Niskanenkin vaikuttui – Mikko Kauppisen taustalla harvinainen tarina

Iivo Niskanen hyppäsi reteästi ravihevosen ohjaksiin – katso olympiavoittajan kesäinen taidonnäyte!

Jalkapallon EM-kisojen jokainen ottelu nähdään Ylen kanavilla. Kisapelit, taustatarinat, uutiset ja kohokohtaklipit löydät Ylen kisasivuilta täältä.

Roosa Ariyo vastaa puhelimeen hyväntuulisena Belgiasta. Viimeiset pari viikkoa ovat kuluneet uudessa kotimaassa, jonne Ariyo on saapunut pelaamaan perinteikkään Club Bruggen naisten joukkueessa, Club YLA:ssa.

– En tiennyt seurasta tai maasta paljon mitään ennen tänne tulemista, Ariyo myöntää.

Hän päätti kuitenkin vastata agentin kautta tulleeseen tarjoukseen myöntävästi.

– Seurassa tehdään selkeästi ammattimaisesti asiat ja naisten joukkue saa hyvin tukea. Siitä halutaan tehdä yhä ammattimaisempaa. Sarja ei ole yksi Euroopan huippusarjoista, mutta Suomeen verrattuna selkeästi askel ylöspäin. Tämä on hyvä paikka myös siinä mielessä, että saa vastuuta ja pystyy näyttämään, mihin kykenee ja olemaan sellaisessa ympäristössä, missä tuetaan, Ariyo juttelee.

Onnistumisia suomalais-nigerialainen hyökkääjä kaipaa. Hän jätti kotimaan kentät kesällä 2021 ja suuntasi Espanjaan, UDG Tenerifen riveihin. Kyseessä oli myös tuolloin 27-vuotiaan Ariyon uran ensimmäinen ammattilaissopimus.

Takana oli puolitoista onnistunutta kautta Kansallisessa liigassa. Ennen siirtymistään Ariyo ehti iskeä yhdeksässä ottelussa yhdeksän maalia TiPSille. Ariyon nimi nousi kansan huulille viimeistään Kansallisessa liigassa toukokuussa 2021 nähdyn uskomattoman osuman myötä. Ariyo laukoi pallon keskiympyrästä heti aloituksen jälkeen Åland Unitedin verkkoon ja video levisi internetissä kulovalkean tavoin.

Vastuu teneriffalaisseurassa jäi kuitenkin toivottua pienemmäksi.

– Viihdyin hyvin Teneriffalla jalkapallon ulkopuolella. Sää ja olosuhteet olivat hyvät. Peliaikaa ei tullut niin paljoa kuin mikä olisi futarina tärkeää, Ariyo muistelee.

Hän solmi alkuvuodesta vuoteen 2023 ulottuvan sopimuksen Real Betiksen kanssa, mutta pian selvisi, ettei Ariyo voisi pelata liigatasolla enää kaudella 2021–22. Hän ei ollut edutuskelpoinen, sillä oli ehtinyt pelata Teneriffan joukkueessa ottelun liikaa.

– Olin pelannut yhdeksässä pelissä ja raja on kahdeksan.

Niinpä Ariyo pelasi seuran kakkosjoukkueessa.

– Olin tietysti aluksi pettynyt, koska se ei ollut sitä, mitä olin odottanut. Mutta kaikki tapahtuu syystä. Loppupeleissä organisaatio siellä ei ollut niin ammattimainen, vaikka seura onkin iso. Naisten futikseen ei panosteta samalla tavalla kuin vaikka saman kaupungin toisessa seurassa, Sevillassa, Ariyo kertoo.

Kun seuran uudeksi päävalmentajaksi nimettiin Francis Diaz, Ariyon valmentaja Teneriffalta, päätti hyökkääjä vaihtaa maisemaa.

– Näin, että ei ole välttämättä saumaa eikä paikka ole paras mahdollinen, jos miettii peliaikaa. Uran kannalta on tärkeää, että saa vastuuta, eikä vain istu penkillä, vaikka sarja hyvä onkin.

Kisastudiossa kannustetaan joukkuekavereita

Bruggeen Ariyo hommattiin tekemään sitä, minkä hyökkääjä parhaiten osaa.

– Minut hankittiin tänne pelaamaan ja tekemään maaleja. Täällä on kuitenkin paljon hyökkäyspään pelaajia, mutta on kiva, että on kilpailua.

Yksi kilpailija löytyy myös perjantai-iltana Ruotsin haastavan Belgian joukkueesta: Davinia Vanmechelen on toistaiseksi istunut penkillä kolmessa EM-kisojen avausottelussa, mutta Luxemburgia vastaan pelatussa EM-kenraalissa hän pelasi 90 minuuttia – ja maalasi kolmesti. Toinen uusi seurakaveri, puolustaja Jody Vangheluwe on pelannut kaikissa kolmessa Belgian EM-ottelussa.

Joukkue aikookin perjantai-iltana kokoontua yhteen kannustamaan seurakavereita.

– Asumme tälläisessä opiskelija-asuntolassa, missä meillä on omat asunnot. Menemme olohuoneeseen ja laitamme videotykiltä kisat pyörimään, Ariyo kertoo.

Samaan aikaan Afrikan mestaruusturnauksessa kamppaillaan himmeimmistä mitaleista, kun Ariyon toinen kotimaa Nigeria kohtaa Sambian.

– Seuraan varmasti tulosta. Voi olla, että katson matsin, jos löydän striimin.

Ariyo on edustanut Nigeriaa kesällä 2021 pelatussa harjoitusturnauksessa, mutta sen koomin kutsuja ei ole tullut. Hän on pelannut myös yhden ottelun Suomen nuorten maajoukkueessa, mutta myöskään Suomesta ei ole oltu yhteydessä. Helmareiden otteita hän seurasi EM-kisoissa tarkasti.

– Olisi toivonut, että Suomi olisi saanut sieltä vaikka pisteen mukaan, mutta lohko oli kova, Ariyo pohtii.

Koska Ariyo edusti Nigeriaa harjoitusturnauksessa, ei hänen ole tarvinnut vielä tehdä päätöstä sen suhteen, kumpaa maata jatkossa edustaa, jos kutsu koittaa.

– Koetan keskittyä niihin asioihin, joihin voin vaikuttaa. Haluan tehdä hyvän kauden seurajoukkueessa. Nyt maajoukkueista ei ole kuulunut, mutta ei auta murehtia.

Ariyon jalkapalloura lähti vauhtiin verrattain myöhään, sillä ensimmäisen ammattilaissopimuksensa hän solmi vasta 27-vuotiaana. Nuorena hän ei päässyt aluksi Mäkelänrinteen urheilulukion urheilulinjalle, mutta toisena vuonna ovet avautuivat. Göteborgissa opiskellessaan hyökkääjä pelasi Ruotsin toiseksi ja kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla, eikä liioin unelmoinut ammattilaisuudesta.

Nyt Ariyo on kuitenkin voinut tehdä päätöksiä jalkapallo edellä. Vielä 28-vuotiaana tavoitteita riittää.

– Tavoitteeni oli, että pääsisin pelaamaan ammattilaisena ja nyt pelaan ammattilaisena. Nyt tavoitteena on, että muutaman vuoden voisi tehdä sitä, kunhan pysyy terveenä. Tavoitteena on kehittyä joka vuosi ja saavuttaa se oma huippu.

Jos ura lähtee uuteen nousuun Belgiassa, ehkä Ariyo nähdään pian myös Helmareiden paidassa.

Ruotsi kohtaa Belgian EM-kisojen puolivälierässä perjantaina kello 22 alkaen. Suora lähetys ottelusta alkaa kello 21.30 TV2:ssa, Yle Areenassa ja Yle-sovelluksessa. Veikkaa ottelun avausmaalintekijää Futistietäjässä ja voita tekniikkkapallo!

Lue myös:

Roosa Ariyo teki unelmamaalin, joka alkoi levitä somessa – sitten suomalaishyökkääjä debytoi Nigerian maajoukkueessa ja sai huippusiirron

TiPS:lle valtava menetys – kolmasosan joukkueen maaleista tehnyt Roosa Ariyo lähtee Espanjaan

Aitajuoksija Annimari Korte kertoo yleisurheilukautensa olevan ohi. Korte kertoo ja taustoittaa asiaa Instagram-julkaisussaan.

Näin ollen Kortteelta jää väliin aiemmin ilmoittamansa elokuussa kilpailtavien yleisurheilun EM-kisojen kisapaikan tavoittelu.

Kortteen mukaan hän ei ole palautunut toukokuun alussa ja kesäkuun lopussa sairastamistaan koronaviruksen aiheuttamista taudeista. Hän sanoo, että hermosto ei ole pystynyt palautumaan kunnolla sairastamiensa tautien jälkeen. Aituri kertoo, että hänen kauden ensimmäinen kisansa oli edessä vain puolitoista viikkoa sairastelun jälkeen.

– Juuri kun alkoi kesäkuun lopulla vihdoin tuntua, että alkaa palautumaan ekasta koronasta, tuli toinen korona ja sykevälivaihtelu romahti entisestään ja sykkeet menivät aivan sekaisin. Pienikin hölkkä tai portaiden kävely saa sykkeet yhtä korkeiksi kuin jos normaalisti olisi juossut happovetoja, Korte kirjoittaa.

Suomen kärkinaisiin 100 metrin aidoissa viime vuosina kuuluneen Kortteen kulunut kausi on ollut haastava. Suomen ennätystä (12,72) kilpailumuodossaan hallussa pitävä Korte on kärsinyt kauden aikana myös istuinkyhmyn luun turvotuksesta. Tämä vaivasi häntä muun muassa Espoon GP:n ja Paavo Nurmen kisojen pika-aitakilpailuissa, joista ensimmäisessä hänen jalkansa petti alta ja hän keskeytti kisan.

Kortteen keskeyttämisen Espoossa voit katsoa alta.

Kortteen molemmat takareidet operoitiin viime elokuussa. Hän sanoo myös leikkauksista toipumisen vaikuttaneen asiaan, sillä hänen mukaansa kahden kuukauden pohjustava harjoittelujakso on vaikuttanut samalla hänen suorituksiinsa. Takareisiensä hän kuitenkin mainitsee toimivan hyvin.

– Kun tähän kauteen oli todella lyhyt valmistautuminen leikkauksien jälkeen, on muutenkin parempi saada normaalia pidempi valmistautuminen rauhassa ensi kauteen, hän kertoo tekstissään.

34-vuotias Korte kertoo julkaisussaan myös, että aikoo jatkaa uraansa vuoden 2024 loppuun saakka. Hän toteaa julkaisussaan toipuneensa nyt kaudenpätkästään ja aloittavansa valmistautumisen ensi kauteen, kun hänen sykevälivaihtelunsa palautuu normaaliksi.

Lue myös:

"Urheilu on joskus julmaa" – Annimari Korte ei pääse MM-kisoihin

Annimari Korte sai tietoa huolestuttavasta vaivastaan – edessä kova päätös valmennustiimin kanssa

– Tämä on kovin juttu, mitä suomalaisessa jenkkifutiksessa on koskaan ollut.

Näin NFL-selostaja ja amerikkalaisen jalkapallon monitoimimies Mika Laurila kuvailee perjantaista uutista porilaisen Olaus Alisen yliopistovalinnasta. 18-vuotias superlupaus valitsi Alabama Crimson Tiden.

– Pelaajia, jotka saavat itse valita huippukoulujen väliltä, ei ihan kauhean monta ole, Suomen maajoukkueen päävalmentaja Mikko Koikkalainen säestää.

Kertoakseen, kuinka suuresta siirrosta on kyse, Laurila vertaa Alabaman yliopiston joukkuetta jalkapallosta tuttuun suurseuraan.

– Tämä on yliopistomaailman Real Madrid, jonka Olaus on valinnut. Koko tähän johtanut prosessi alleviivaa sitä. Tänään ei käynyt niin, että Olaus Aliselle tarjottiin sopimusta tai Alinen olisi päässyt tähän kouluun. Tänään Alinen sai valita, ja hän päätti valita tämän huippuyliopistojoukkueen.

Useat amerikkalaisyliopistot olivat jo pitkään Alisen perässä. Hän sai peräti 46 stipenditarjousta. Julkistuspäivänä mukana olivat vielä Ohion, Oregonin, Georgian ja Miamin yliopistot. Torstaina hyökkäyksen uloin linjamies päätyi Alabaman kannalle.

– Tämä on ollut Olaukselle iso prosessi. Hän pohti tosi tarkasti, matkusti valtavan määrän Jenkeissä, tutustui yliopistojen ohjelmiin, että mihin hänen kannattaa mennä. Missä hän saa parhaan valmennuksen ja pääsee antamaan näyttöjä hyviä pelaajia vastaan?

Alabama tuottaa NFL-pelaajia

Alabaman yliopiston joukkue pelaa kovatasoisessa yhdysvaltojen NCAA-yliopistosarjassa. Perinteikäs menestysjoukkue on voittanut yliopistosarjan mestaruuden viimeksi kaudella 2020 ja sitä ennen vuonna 2017.

– Tähtitehdas, joka voittaa mestaruuksia ja lisäksi tuottaa NFL:ään suuren määrän pelaajia vuosittain, Laurila kuvailee Alisen tulevaa joukkuetta.

– Alabama on ollut viimeiset 10 vuotta sarjan paras joukkue, joka on aina mukana kärkikahinoissa. Sieltä menee eniten pelaajia NFL:ään. Alisen pelipaikan hyökkäyksen linjamiehiä on varattu kärkivarauksella joka vuosi, Koikkalainen sanoo.

Alabaman kyky kehittää pelaajia sekä menestymisen kulttuuri vakuuttivat yhdysvalloissa Connecticutissa lukiosarjaa Loomis Chaffeen joukkueessa pelaavan Alisen.

– Alabama on meritoitunut pelaajakehityksessä, pelien voittamisessa ja urakehityksessä. Valmentaja (Nick) Sabanin ansioluettelo on valmentajien parhain, Alinen kommentoi urheilumedia On3:lle.

Perheessä tiedetään, mitä menestys vaatii

Pori Bearsissa amerikkalaisen jalkapallon aloittanut Olaus Alinen on toisen polven jenkkifutaaja. Isä Klaus Alinen, 41, oli Michael Quarshien ohella ensimmäinen suomalainen, joka solmi virallisen pelaajasopimuksen jalkapalloliiga NFL:ään vuonna 2006. Tie Atlanta Falconsin lopulliseen NFL-joukkueeseen ei koskaan auennut, mutta vanhempi Alinen pääsi silti kokemaan ammattilaisliigan toimintaa lajin suomalaisena pioneerina.

– Perheessä on tietoa siitä, mihin lähdetään ja millaiseen maailmaan ollaan menossa, Laurila sanoo.

Alinen pelasi kauden 2020 Vaahteraliigassa Wasa Royalsin riveissä ja saavutti SM-pronssia. Keväällä 2021 hän muutti Yhdysvaltoihin pelaamaan lukiosarjaa Connecticutiin.

150-kiloinen ja lähes kaksimetrinen Alinen on mittojensa puolesta erinomainen hyökkäyksen linjamies. Porilainen ei kuitenkaan luota pelkkään fysiikkaansa.

– Vaikka puhutaan isosta pelaajasta, niin hyökkäyksen linjassa ei ole kyse siitä, että kunhan tässä nyt jyrätään. Tekninen ja strateginen puoli ja taktinen ymmärrys lajista ovat hyvää, Laurila kertoo.

Koikkalaisen mukaan Alisella on lisäksi hyvät voimatasot ja hän liikkuu kokoonsa nähden hyvin.

Kovin työ vasta edessä

Alinen pelaa vielä ensi kevääseen lukiosarjassa. Koikkalainen arvioi, että suomalaislupauksen tavoite on päästä yliopistosarjassa avauskokoonpanon pelaajaksi. Todennäköisesti ensimmäisinä vuosina peliaikaa ei kuitenkaan hirveästi tule.

– Nyt kun hän suoraan lukiosta sinne siirtyy, siellä on kovia vanhempia vuosiluokkia edellä. Jos hän olisi kolmantena vuotena pelaamassa, se olisi loistava suoritus.

Laurilan mukaan Alisen kohdalla poikkeuksellista on se, että hän on eurooppalainen pelaajalupaus.

– Hän on ponnistanut Vaahteraliigasta highschooliin. Häntä pidetään tällä hetkellä Euroopan numero ykkösenä, kun siirrytään highschoolista yliopistoon.

Amerikassa lukiosarjoista yliopistoon siirtyviä pelaajia arvioidaan viisiportaisella asteikolla. Olaus on toiseksi korkeimman, nelostason pelaaja.

– Viidennen tason luokituksen saa vain hyvin harva lapsitähti. Heistä tiedetään jo siinä vaiheessa, että jos eivät mokaa collegessa, niin tulevat menemään NFL:ään ensimmäisillä varauskierroksilla, Laurila avaa.

Hän arvioi, että tällä hetkellä Olaus varattaisiin NFL:ään kolmannella tai neljännellä varauskierroksella.

– Nämähän muuttuvat vielä moneen otteeseen ja etenkin nyt, kun hän pääsee Alabamaan.

Kovin työ on Alisella vasta edessä.

– Nyt pitää taistella entistä kovemmin, että saa paikan vakiinnutettua ja päästyä pelaavaan kokoonpanoon, Koikkalainen sanoo.

– Luonnollisesti koulun sisällä kilpailu on myös suurta. Takuuvarmaa pelipaikkaa tällaisessa koulussa ei varmasti ole kenelläkään, Laurila lisää.

Lue lisää:

Amerikkalaiset huippuyliopistot kilpailevat teini-ikäisestä suomalaislahjakkuudesta – Olaus Alinen, 16, haluaa tehdä suomalaista NFL-historiaa: "Se on unelma, johon uskon"

Lopetushuhuille vahvistus – Tom Bradyn aikakausi NFL:ssä on päättynyt

NHL-seura Columbus Blue Jackets on tehnyt neljän vuoden jatkosopimuksen Patrik Laineen kanssa. Sopimus on arvoltaan 34,8 miljoonaa dollaria. Laine ansaitsee vuodessa 8,7 miljoonaa.

Columbus tarjoksi aluksi Laineelle, 24, qualifying offeria, eli yksivuotista perustarjousta, jonka arvo on 7,5 miljoonaa dollaria vuodessa. Se ei kuitenkaan riittänyt maalitykille, ja Laine ja Columbus hieroivat sopimusta pitkään. Spekulaatiot sopimuksen välimieskäsittelystä olivat arkipäivää. Oikeustoimia ei kuitenkaan lopulta nähty.

– Laineen jatkosopimus oli tärkeimpiä prioriteettejamme. Hän on erityinen pelaaja, yksi NHL:n todellisista huippumaalintekijöistä. Hän on sopinut todella hyvin ryhmäämme saapumisestaan lähtien, Columbuksen GM Jarmo Kekäläinen kommentoi.

Tammikuussa kesken kauden 2020–21 Winnipegistä Columbukseen siirtynyt Laine teki viime vuonna 56 runkosarjan ottelussa 56 pistettä. Kuuden kauden mittaisen NHL-uransa aikana tamperelainen on takonut 407 ottelussa tehot 176+151=327.

Columbus on kasaamassa nimekästä joukkuetta. Se kaappasi hiljattain todellisen supertähden, kun Johnny Gaudreau siirtyi yllättäen Calgarystä Blue Jacketsiin.

Sopimuksen myötä seuran ennustetut palkkamenot ylittävät ensikauden palkkakaton Capfriendly-sivuston mukaan noin 6,4 miljoonalla dollarilla. Lisäksi sillä on rosterissaan 25 pelaajaa, kun suurin sallittu määrä on 23. Seuran on siis myytävä pelaajia, jotta se pääsee palkkakaton alle.

Tulevan kauden palkkakatto on 82,5 miljoonaa dollaria.

– Kyllä me se ratkaistaan ja meillä on tässä monia vaihtoehtoja pöydällä. Muut seurat myös tietävät tilanteemme ja olemme jo nyt saaneet monia yhteydenottoja, että mitäs te oikein meinaatte. Kyllä me tämän ratkaisemme, Kekäläinen kommentoi Yle Urheilulle viikko sitten.

Lue lisää:

Jarmo Kekäläinen sai huiman tilaisuuden ja junaili NHL-kesän kovimman paukun – sitten vinoilijat saivat suomalaispomolta jääkylmät terveiset

Jarmo Kekäläinen toivoo Patrik Laineelta joustoa palkan suhteen – uusi superkaappaus tuo haasteen: "Kyllä me tämän ratkaisemme"

Ruotsi eteni kolmantena joukkueena jalkapallon tämän kesän EM-kisojen välieriin. Sinikeltaiset voittivat Belgian toppari Linda Sembrantin lisäajalla tulleella maalilla lukemin 1–0.

Ruotsalaiset kohtaavat tulevassa EM-välierässään kisojen emäntämaan Englannin.

Huolimatta Ruotsin voitosta, ottelun suurin nimi oli Belgian maalivahti Nicky Evrard. Erinomaisesti läpi Belgian alkulohkon otteluiden torjunut Evrard oli huippuvireessä myös puolivälierässä. Uefan tilastojen mukaan belgialaismaalivahti venyi pallon eteen ottelussa seitsemän kertaa.

Voit katsoa useamman Evrardin huippupelastuksen jutun pääkuvaa painamalla.

Evrard oli ottelun puheenaihe jo ennen peliä. Juuri alkulohkon esitykset, kaksi aiempien ottelujen rangaistuspotkutorjuntaa ja hänen tapansa sivellä hanskojensa lisäksi vaseliinia maalitolppiin olivat herättäneet huomiota aiemmin. Vaseliinin hanskoihin siveleminen selittynee paremmalla pidolla, mutta tolppien siveleminen lienee vain taikauskoa.

Kun ennen ottelua kerrottiin, että puoliammattilaisena pelaava Evrard on osatyönään mukana pomppulinnoja vuokraavassa yrityksessä, oli hänen valokeilansa ennen Ruotsi-peliä erittäin kirkas. Evrard avasi tarinaansa esimerkiksi Euroopan jalkapalloliiton Uefan haastattelussa.

– Ennen kuin korona iski yritimme järjestää urheilu- tai jalkapalloleirejä. Näihin leireihin kuuluivat pomppulinnat leireille tuleville pikkuveljille ja pikkusiskoille. Kun halusimme ostaa yhden, myyjä yllätti minut kysymällä, haluaisinko ottaa hänen bisneksensä haltuun.

– Minun piti miettiä sitä hetki. Pystyin elämään jalkapallon pelaamisella, koska asuin yhä vanhempieni luona. Halusin silti taloudellista vakautta. Tarvitsin myös vapaapäiville ja lomille jotain, mikä pitäisi minut kiireisenä. En voinut pelata (konsolipeli) Fifaa koko ajan. Olen myös yrittäjä. Syöksyin mukaan hommaan.

Alkuun Evrardilla oli kuusi pomppulinnaa, mutta nyt niitä on hänellä yhdeksän ja samalla varusteita niiden ylläpitoon.

Perjantaina Evrard vastasi huomioon pitämällä kisojen mestaruussuosikkeihin kuuluvan Ruotsin nollilla lisäajalle saakka. Hän nollasi huippumaalintekopaikoissa Magdalena Erikssonin sekä Stina Blacksteniuksen, kahdesti.

Jopa 33 maalintekoyritystä kirjauttanut Ruotsi nappasi lopulta omansa, jatkopaikan. "Blågultin" ottelun 13. kulmapotku liisi Kosovare Asllanin jalasta maalille, josta pallo ajautui Nathalie Björnille. Tämä latasi kovan ja matalan vedon, johon Evrard vielä venyi. Pallo kimposi lopulta Sembrantille, joka latasi sen maaliin ja Ruotsin välieriin.

Näet Ruotsin voittomaalin alla olevalta videolta.

– Olen todella pettynyt. Olen ainoastaan onnellinen pelistäni, jos pidän nollan. Olemme joukkueena todella pettyneitä tuohon viimeisen minuutin maaliin, Evrard kommentoi jämäkästi pelin jälkeisessä lehdistötilaisuudessa.

Evrard kertoi toivovansa, että joukkueen otteet osoittaisivat Belgiassa naisten joukkueiden kehitykselle tietä. Hänen mukaansa joukkueen tavoite oli osoittaa kisoissa, että he pystyvät yltämään yllätyksiin.

– Ruotsilla on joukkueellinen ammatikseen pelaavia. Meillä kaikki pelaajamme eivät ole ammattilaisia. Kuvitelkaa, jos kaikki olisimme. Ajatelkaa sitä siltä pohjalta, miten pelasimme yhdessä nyt. Uskon, että "Red Flames" on nyt isompi nimi Belgiassakin kuin ennen kisoja, hän päätti, viitaten lopussa maajoukkueen lempinimeen.

Blacksteniuksen maalin hylkäys turhautti Ruotsissa

Ottelu oli kokonaisuudessaan Ruotsin vahvaa pallonhallintaa ja hyökkäysmyllytystä, mutta välillä takkuista sellaista. Ruotsin viimeistely ontui ja sen pelaajien reaktiot muuttuivat koko ajan tuskaisemmiksi, mitä pidemmälle ottelu eteni.

Näitä reaktioita ei auttanut Evrardin torjunnat ja belgialaisten useat venymiset laukausten eteen. Belgipuolustus blokkasi pelissä yhteensä kahdeksan vetoa. Hyökkäyssuuntaan Belgian temput kuitenkin loppuivat kesken: joukkue ei kyennyt etenemään kovin montaa kertaa Ruotsin puolustuskolmannekselle kontrolloidusti, eikä se saanut maalia kohden laukaustakaan.

EM-kisojen ennakkoon odotetuista maalitykeistä eniten turhautumista on varmasti patoutunut Ruotsin Stina Blacksteniukselle. Ruotsalaiskärki on iskenyt pallon turnauksen aikana verkkoon neljä kertaa, mutta kolme maaleista on hylätty paitsiona. Yksi lisäys listaan tuli myös Belgiaa vastaan, tällä kertaa aivan senttipelillä.

Blackstenius pisti pallon läpiajosta maaliin pelin avausjaksolla. Erotuomari Katerina Monzul kuunteli osuman jälkeen VAR-tuomareiden, eli Paolo Valerin ja Maurizio Marianin, näkemyksen tilanteesta. Tilannetta tarkasteltuaan tuomaristo hylkäsi maalin todella niukkana paitsiona.

Ruotsin yleisradion SVT:n asiantuntija Nazanin Vaseghpanah otti voimakkaasti kantaa Blacksteniuksen hylättyyn osumaan.

– Olen yhä epäileväinen sen suhteen, että tilanne oli paitsio. Linja vedetään kaikista kehon osista, joilla voi pelata palloa, eli kaikilla muilla kehonosilla paitsi käsillä, Vaseghpanah kommentoi.

Blacksteniuksen hylätyn osuman ja paitsiovertailun näet alla olevalta videolta.

Huolimatta vaikeasta pelistään, Ruotsi selätti puolivälierän. Joukkue kohtaa Englannin välierässä tulevana tiistaina Sheffieldin Bramall Lanella.

Jalkapallon EM-kisojen puolivälierävaihe päättyy lauantaina viimeisellä ottelulla Ranska–Hollanti. Suora ennakkolähetys ottelusta käynnistyy Yle Areenassa kello 21.30. Ottelulähetys näkyy suorana Yle TV1:n puolella kello 22.30 alkaen.

Lue myös:

Edustaako Roosa Ariyo jatkossa Afrikan huippumaata vai uudistuvia Helmareita? Maalitykki ei murehdi tilannetta, vaan haluaa pärjätä EM-yllättäjä Belgian sarjassa

Saksa teki historiaa, kun maalitolpat suojelivat "pikkusiskon" osumilta – Itävallan maalivahdin karmea virhe lopullinen niitti: "Käsittämätöntä toimintaa"

Ruotsia uhkasi floppi, mutta sitten Kosovare Asllani pyöritteli yleisönkin hurmokseen – näin yksi maailman luovimmista pelaajista takoo ainutlaatuisia lukemia

Elisa Neuvonen tuli 35 kilometrin kävelyssä juhlien maaliin Eugenen MM-kisoissa. Kolmen tunnin alitusta tavoitellut Neuvonen saavutti maalilinjan ajassa 2.57.42, jolla hän alitti Tiia Kuikan keväällä kävelemän Suomen ennätyksen 2.58.30.

SE-aika riitti kilpailussa sijaan 20.

– Meni paremmin kuin odotin. Tavoitteena oli parantaa oma ennätys alle kolmen tunnin. Suomen ennätys siinsi kyllä mielessä, mutta en olisi ollut pettynyt, vaikkei sitä olisi tullutkaan, Neuvonen kertoi.

– Matkavauhti oli parempi kuin odotin. Vauhti oli kokonaisuudessaan tasaista, vaikka alku meni suunniteltua kovempaa.

Neuvonen oli silti lujilla viimeisellä kympillä.

– Loppu 25 kilometrin jälkeen oli taistelua. Varsinkin viimeisillä kilometreillä tuntui, että jalat ovat makaroonia. Jalat olivat niin lötköt, ettei toinen nilkka ollut enää hallinnassa ja se tuntui kuin nyrjähtelevän, Neuvonen kertoi.

Neuvosen oli tarkoitus kävellä kilometriaikoja 5.05–5.10.

– Oikeastaan kaikki kilsat menivät alle 5.10:n ja olivat alle tavoiteajan. Tuli jopa yksi alle viiden minuutin kilometri.

Konosen neuvot auttoivat

Joukkueen huoltopisteellä maailmanmestari Valentin Kononen antoi ohjeita, joita Neuvonen kiitteli.

– Minulla on taipumus, että vartalo kallistuu vasemmalle. Vallu muistutti, että suoristaisin sitä ja pitäisin pään ylhäällä, jotta henki kulkee paremmin, Neuvonen kertoi.

– Se auttoi lopussa. Tekniikka toimi.

Seuraava tavoite on Münchenin EM-kisoissa.

– Kalevan kisat riippuu palautumisesta. Sen jälkeen sitten paremmalla itseluottamuksella Müncheniin, Neuvonen suunnitteli.

Perun Kimberley Garcia voitti mestaruuden ajalla 2.39.16. Mitalikolmikko oli sama kuin 20 kilometrillä, kun Puolan Katarzyna Zdzieblo ja Kiinan Qieyang Shenjie ottivat muut palkintosijat.

Sairastelusta vasta toipuva Tiia Kuikka hylättiin epäpuhtaan kävelyn takia.

– Oli jo terveempi olo, mutta siihen positiiviset asiat sitten jäivätkin, Kuikka totesi.

– Kävely tuntui semihyvältä, joten varoitukset tulivat yllätyksenä.

Lue myös:

Holttinen ja Paavola seiväskarsinnassa, Elisa Neuvonen käveli 35 kilometrillä Suomen ennätyksen – Yle seuraa MM-yleisurheilun tapahtumia

Nolla mitalia! Saksan mahti yleisurheilussa on mennyttä – päävalmentaja esitti kriitikoille terävän vastakysymyksen

Entinen Suomen nopein nainen löysi uuden roolin – tuplamaisteri Hanna-Maari Päkkillä on tärkeä tehtävä yleisurheilun MM-joukkueessa

Tero Pitkämäki paljasti Oliver Helanderille kehitetyn suunnitelman – asiantuntija kertoo, millä tuloksella keihäsmitali tulee Suomeen

Kommentti: Oregonin MM-kisoissa pakka on aivan levällään – Helanderin finaalipaikka takasi keihäsjännärin, jossa Saksalla on pelissä koko yleisurheilunsa maine

Yleisurheilun MM-kisat nähdään Ylen kanavilla. Suorat lähetykset, kohokohdat, kisojen aikataulun, kiinnostavat uutiset ja puheenaiheet löydät Ylen kisasivulta.

Yhdysvaltojen Sydney McLaughlin teki mielettömän maailmanennätyksen yleisurheilun MM-kisoissa Oregonissa lauantaina.

McLaughlin, 22, juoksi 400 metrin aitajuoksun aikaan 50,68. Hän paransi omissa nimissään ollutta ME-aikaa peräti 0,73 sekuntia.

Ennätysparannus sai Yle Urheilun asiantuntijan Tuomas Rajan suunniltaan selostamossa.

– Voiko tämä olla totta?

– On mietitty, mitä tämä nainen seuraavaksi tekee. Siirtyykö hän 400 metrin maailmanennätyksen kimppuun vai rupeaako hän nyt miettimään, voisiko 400 metrin aitojen maailmanennätys alkaa nelosella, Raja pohti.

McLaughlinin tuoreella ME-ajalla olisi sijoittunut naisten 400 metrin sileällä MM-finaalissa kuudenneksi. Se kertoo jotain Yhdysvaltojen supertähden tasosta.

Lue lisää: Sydney McLaughlin, 22, kasvoi Tampereen mainoskasvosta maailmanennätyksiä murskaavaksi supertähdeksi – suhtautuu poikkeuksellisesti sosiaaliseen mediaan

McLaughlinin ME-juoksun voi katsoa tämän jutun pääkuvana olevalta videolta.

Viivi Lehikoisen kanssa saman valmentajan valmennuksessa oleva, Alankomaiden Femke Bol löi kiilaa yhdysvaltalaisrintamaan, sillä hän otti hopeaa ajalla 52,27. Dalilah Muhammad otti pronssia kauden parhaallaan 53,13.

Keihäsfinaalissa dramaattinen loppuratkaisu

Naisten keihäsfinaali tarjosi yleisurheilun dramatiikkaa parhaimmillaan. Kaksi kolmesta mitalistista meni uusiksi viimeisellä heittokierroksella.

Ensin Japanin Haruka Kitaguchi onnistui mainiosti viimeisellään keihäsfinaalissa ja kiilasi 63,27 kantaneella heitollaan toiseksi. Kitaguchin kakkossija ei kuitenkaan kestänyt kauaa, sillä Yhdysvaltojen Kara Winger heitti heti perään 64,05 ja siirtyi hopeasijalle.

Mitalissa kiinni olleet Australian Mackenzie Little ja Kiinan Liu Shiying pääsivät vielä yrittämään, mutta eivät pystyneet parantamaan.

Katso Kitaguchin ja Wingerin heitot alla olevilta videoilta. Juttu jatkuu videoiden jälkeen.

Keihäänheiton MM-kultaa voitti Australian Kelsey-Lee Barber, joka oli ykkönen myös Dohassa 2019.

Kolmannella kierroksella syntynyt Barberin voittoheitto oli tämän kauden maailman kärkitulos 66,91.

Paavola ja Holttinen karsiutuivat seiväsfinaalista

Suomen Mikko Paavola ja Tommi Holttinen saivat miesten seiväshypyn karsinnassa tuloksen 550. Paavola ylitti korkeuden ensimmäisellään, Holttinen toisellaan. Molemmat suomalaiset selvittivät avauskorkeuden 530 ensimmäisellään.

Molemmat putosivat jatkosta korkeudessa 565. Seiväsfinaaliin olisi vaadittu ylitys korkeudesta 575.

Suomalaisten ylitykset korkeudesta 550 voi katsoa alta. Juttu jatkuu videoiden jälkeen.

Holttinen oli ensimmäisellään lähellä ylitystä korkeudesta 565, mutta seuraavat kaksi yritystä menivät läpijuoksuksi. Holttisen ennätys on 564, joten ylitys olisi ollut uran paras tulos.

Paavola taivutti kaksi kertaa lähelle ylitystä korkeudesta 565. Kolmannessa yrityksessä paras veto oli jo selvästi poissa. Paavolan ennätys on 571.

– Kaksi ensimmäistä yritystä oli ihan ok, ne nousivat riman päälle, mutta hän ei saanut vauhtia mukaan riman yli, Paavolan valmentaja Mikael Westö analysoi.

Miller-Uibo sai vihdoin maailmanmestaruutensa

Bahaman Shaunae Miller-Uibo sai vihdoinkin maailmanmestaruuden 400 metrillä. Sekä Riossa että Tokiossa olympiavoittoa juhlinut Miller-Uibo on kolmissa edellisissä MM-kisoissa joutunut tyytymään himmeämpiin mitaleihin.

Miller-Uibo ei jättänyt mitään jossiteltavaa, sillä hän pysäytti kellon maailman kärkiaikaan 49,11. Dominikaanisen tasavallan Marileidy Paulino nousi loppusuoralla hopealle ennen Barbadoksen Sada Williamsia, joka juoksi maansa ennätyksen.

Miesten 400 metrin ykkönen oli Yhdysvaltojen Michael Norman. Kauden kärkiajan 43,56 kesäkuussa juossut yhdysvaltalainen kesti paineet ja piti juoksunsa kasassa loppuun asti. Normanin voittoaika oli 44,29.

Tokion olympiapronssimitalisti, Grenadan Kirani James puristi hopealle ja Ison-Britannian Matthew Hudson-Smith pronssille. Jamesilla on nyt värisuora mitaleja niin olympialaisista kuin MM-kisoistakin.

Lue myös:

Viivi Lehikoisen sisko muistaa aiturin romahduksen Belgiassa kesällä 2020 – SE-naisen tarinassa on opittavaa myös urheilujohtaja Matti Heikkiselle

Tuija Helander teki huiman ennustuksen 13-vuotiaasta Viivi Lehikoisesta: "Katsoin, että tuossa on sellainen"

Elisa Neuvonen kertoi hurjasta taistelusta Suomen ennätyskävelyn aikana – nilkka "nyrjähteli" kilometrien ajan

Nolla mitalia! Saksan mahti yleisurheilussa on mennyttä – päävalmentaja esitti kriitikoille terävän vastakysymyksen

Entinen Suomen nopein nainen löysi uuden roolin – tuplamaisteri Hanna-Maari Päkkillä on tärkeä tehtävä yleisurheilun MM-joukkueessa

Tero Pitkämäki paljasti Oliver Helanderille kehitetyn suunnitelman – asiantuntija kertoo, millä tuloksella keihäsmitali tulee Suomeen

Ei kai taas? Jalkapallon EM-kisojen puolivälierässä Ruotsin ja Belgian välillä on jälleen päästy jälleen kolmen tutun kirjaimen, VARin eli videotarkistuksen makuun, kun Ruotsin tähtihyökkääjä Stina Blackstenius on tehnyt maalin.

Jo alkulohkon Portugali-pelissä sama tilanne nähtiin saman pelaajan kohdalla kaksi kertaa. Silloinkin tuloksena olivat hylätyt Blacksteniuksen osumat maalijuhlinnan jälkeen. Näin käy myös tällä kertaa. Blackstenius ja Ruotsi joutuvat pettymään.

Uusinnoista näkyy, että tilanne oli kuitenkin hyvin tiukka. Huippu-urheilussa puhutaan usein pienistä marginaaleista, mutta nyt kyseessä oli äärimmäisen pienet marginaalit. Ei ihme, että Ruotsissa alettiin jo huutaa otsikoissa virheestä. Olihan myös jo alkulohkon Sveitsi-ottelussa yksi maali hylätty Ruotsilta kyseenalaisesti.

SVT:n tuomariasiantuntija Jonas Eriksson kertoi Belgia-pelissä, että videotarkistuksissa on 13 sentin virhemarginaali riippuen pysäytyskuvan kohdasta. Erikssonin mukaan Blacksteniuksen maalissa virhemarginaali saattoi kohtua kohtaloksi.

– Tilanne oli vaikea. Mielestäni VARin ei pitäisi tehdä päätöksiä, kun edes uusinnasta ei nähdä, mikä on oikein ja mikä väärin, Eriksson sanoi SVT:llä.

– Kun on kyse näin tiukasta tilanteesta, pitäisi mieluummin vapauttaa kuin vangita.

Ylen tv-studiossa entinen huippuhyökkääjä Timo Furuholm kommentoi tuomiota diplomaattisin sanoin, mutta myös terävästi.

– VARista pitää puhua varovaisesti. Se tuo paljon hyvää, mutta omasta hyökkääjän näkökulmastani vähän arveluttaa. Blackstenius oli liikkumassa poispäin maalista. Se, että hänen olkavarrestaan oli kaksi senttiä paitsiossa, ei hyödyttänyt mitenkään. Mutta näillä mennään nyt ja näihin pitää tyytyä, Furuholm totesi.

Näet ylhäältä pääkuvasta Blacksteniuksen hylätyn maalin ja uusinnat siitä videolta.

Blackstenius ei olisi myöskään tilanteessa voinut tehdä juuri mitään toisin. Ylen selostamossa Maija Saarikin ehti hehkuttaa ruotsalaisen toimintaa ennen paitsiovihellystä.

– Aivan mahtava ajoitus Blacksteniukselta. Uusi liike pois paitsiosta, kaarrejuoksulla puolustajan etupuolelle ja maalintekijän viimeistely, Saari suitsutti.

Ottelun jälkeen Ylen tekemässä visualisoinnissa havainnollistuu myös, kuinka Belgian puolustajista Laura De Neve ehti juuri ja juuri Blacksteniuksen edelle. Ruotsalaishyökkääjä kuitenkin yrittää päästä pois paitsiosta ja onnistuukin siinä melkein. Kuinka paljon enempää voi enää vaatia?

Videotarkistuksia ei pidä lyödä missään nimessä maanrakoon, mutta tällaiset tilanteet rapauttavat niiden uskottavuutta.

Varsinkin, kun maalaisjärjellä tuomio vaikuttaa sääntöjenvastaiselta.

Uefa kertoo EM-turnauksen säännöstössään kisoissa noudatettavan jalkapallon säännöistä päättävän elimen IFAB:n luomaa VAR-protokollaa. IFAB:n protokollan mukaan videotuomarin pitäisi avustaa otteluin erotuomaria vain tilanteissa, jossa nähdään selvä ja ilmeinen virhe tai vakava missattu tilanne. Ainakaan tv-lähetyksissä näytetyissä uusinnoissa ja piirretyissä viivoissa kumpaakaan ei nähdä.

Miesten MM-kisoissa ja Eurooppa-liigan finaalissakin viheltänyt tuomariekspertti Eriksson totesi myös SVT:llä, että vaatimus selvästi oikeasta tai väärästä ei koskisi paitsiota, vaan VAR päättää "totuuden" saamiensa kuvien perusteella ja sitä vastaan on vaikea sanoa.

Vaikka perusteet Blacksteniuksen maalin hylkäämiselle siis jostain löytyisivätkin, tilanne ei kovin oikeudenmukaiselta tai kohtuulliselta silti vaikuttanut. Etenkin siinä mielessä, että Erikssonin mukaan naisten arvokisoissa otteluissa on saatavilla noin puolet miesten arvokisojen kameramäärästä.

Ruotsin onneksi pelin alkupuolen tilanne ei lopulta ratkaissut välieräpaikkaa, vaan ottelua hallinneet sinikeltaiset pääsivät ratkomaan sen viime hetkillä. Vaseliini ei auttanut enää tarinallaan ihastuttanutta ja upean EM-turnauksen pelannutta Belgian maalivahtia Nicky Evrardia, kun Linda Sembrant onnistui laukomaan pallon maaliin kulmapotkutilanteessa.

Ruotsi saa pelitapahtumiin nähden oikeudenmukaisesti jatkaa mestaruusjahtiaan. Viimeksi Ruotsi on voittanut Euroopan mestaruuden 38 vuotta sitten. EM-kisojen päättyminen tällaisen tilanteen takia olisi voinut tuntua vielä happamammalta kuin kahden edellisten olympialaisten kirpeät hopeamitalit.

Tiistaina päästäänkin näkemään EM-kisoissa melkoinen herkkupala, kun emäntämaa Englanti ja Ruotsi pääsevät iskemään yhteen finaalipaikasta. Vastassa on kaksi joukkuetta, jolle mestaruus olisi äärimmäisen ison juttu useamman pettymyksen jälkeen. Voitolla olisi enää yksi askel kiivettävänä.

Toivottavasti ensi viikolla ei tarvitse enää käydä jälkipyykkiä videotarkistuksista.

Jalkapallon EM-kisoissa pelataan lauantaina Hollannin ja Ranskan puolivälieräkamppailu kello 22 alkaen. Suora lähetys Yle Areenassa ja Yle-sovelluksessa kello 21.30 alkaen. TV1:ssä lähetys alkaa klo 22.30. Kaiken EM-kisoista löydät Ylen kisasivuilta täältä.

Lue lisää:

Pomppulinnabisnekseen ryhtynyt ja vaseliinilla ihmetyttänyt maalivahti oli siivittää Belgian jättipaukkuun – Ruotsi pelastui viime hetkellä

Kokenut tuomari suitsutti Lina Lehtovaaran reaktiota espanjalaisten tulistumiseen – kertoo, miksi EM-kisoissa kuohuttanut tuomio meni oikein

Suomalaistuomari joutui raivonpurkauksen kohteeksi EM-jalkapallossa – espanjalaispelaajalta kovaa tekstiä: "Minua rangaistaan, jos sanon, mitä ajattelen"

Yleisurheilun MM-kisat nähdään Ylen kanavilla. Suorat lähetykset, kohokohdat, kisojen aikataulun, kiinnostavat uutiset ja puheenaiheet löydät Ylen kisasivulta.

OREGON. Sydney McLaughlin ei ole maailmanennätysnainen vain radalla, vaan on sitä myös dollarien takojana. Yle Urheilun kansainvälisessä yleisurheilussa kunnostautuneen tietolähteen mukaan McLaughlin tienasi noin kolme miljoonaa dollaria pelkästään hetkenä, jolloin allekirjoitti sopimuksen kenkämerkkinsä kanssa.

Edes Usain Bolt ei saanut historian nopeimpana ihmisenä yhtä suurta summaa allekirjoittaessaan kenkäsopimuksensa, joka muuttui kuitenkin historian kalleimmaksi jamaikalaisen tehtyä radalla yhtä jos toista.

Ennen Boltin kesällä 2008 nähtyä läpimurtoa, sadan metrin maailmanennätys kirjattiin lukemin 9,74. Siitä Bolt pudotti reilussa vuodessa 0,16 sekuntia. Se on 1,6 prosenttia.

Lauantaina McLaughlin juoksi Hayward Fieldillä uudeksi 400 metrin aitojen maailmanennätykseksi 50,68 ja paransi entistä ennätystään 0,73 sekunnilla. McLaughlin on höylännyt maannaisensa Dalilah Muhammadin ME:stä vuodessa uskomattomat 1,48 sekuntia eli 2,8 prosenttia. Hän pesee siis Boltin tälläkin mittarilla.

Kun McLaughlin ylitti maalilinjan, stadionilla kävi selväksi, että kisojen sykähdyttävin hetki oli nähty. Kaikki kunnia vuoroaan vielä odottavalle Ruotsin seiväsihmeelle Armand Duplantikselle, mutta stadionin yleisöstä ei irtoa vastaavanlaista reaktiota, vaikka Duplantis hilaisi ME-korkeutta kymmenen senttiä nykyistä korkeammalle – mitä hän ei luonnollisesti tee, koska se ei kuulu lajin pelikirjaan.

Show puuttuu

McLaughlin on vallankumouksellinen urheilija, joka muuttaa lajiaan peruuttamattomalla tavalla. ME oli ennätysparannuksena sadasosan kovempi kuin Karsten Warholm miesten vastaavalla matkalla Tokion olympialaisissa vuosi sitten.

Naisten pitkissä aidoissa ME on edellisen kerran petraantunut enemmän kuin 0,73 sekuntia vuonna 1977, kun Neuvostoliiton Tatjana Storozheva juoksi 55,74 ja paransi puolalaisen Krystyna Kacperczykin ME-lukemia 0,77 sekuntia. Laji tuli arvokisoihin vasta vuonna 1978.

Suomalaisista naisista vain Riitta Salin (50,14) ja Pirjo Häggman (50,56) ovat juosseet 400 metriä nopeammin kuin McLaughlin. Siis ilman aitoja.

McLaughlinin voittomarginaali oli 1,59 sekuntia. Rehellisyyden nimissä: tämän voittomarginaalin historiallisuutta pitkamatkoilla ei jaksa edes tarkistaa, mutta lopputuloksesta voisi lyödä vetoa.

Onko McLaughlin siis jo yksi kaikkien aikojen yleisurheilijoista? Tuloksellisesti kyllä, mutta lajin myymisen näkökulmasta hän ei ole samassa galaksissa Boltin kanssa – sopimusrahasta huolimatta. McLaughlinissa ei ole ripaustakaan Boltin kaltaisista showelkeistä. Sama pätee haastatteluihin, joissa anti on todella tiukkaa.

McLaughlin on vasta 22-vuotias, joten yleisurheilua seuraava maailma saattaa nähdä tähdestään vielä toisen puolen, mutta nykyinen preesens ei radan ulkopuolella ihmeitä tarjoa.

Onko aitakorkeus oikea?

Hayward Fieldin perjantai-illassa kilpailtiin myös naisten pitkien aitojen lisäksi 400 metrin sileät. Jos järjestäjille voi asettaa toiveen tulevia kisoja silmällä pitäen: ei enää jatkossa, mikäli aitakorkeutta ei muuteta.

Naisten sileä ja aidattu ratakierros käytiin tasapuolisissa oloissa 35 minuutin välein, ja McLaughlin olisi sijoittunut aitoen sileän finaalissa seitsemänneksi – eroa mitaliin 0,93 sekuntia.

Kun McLaughlin tulisi samassa rintamassa aitojen kanssa muiden nelosen finalistien kanssa, on pakko kysyä, onko naisten aitakorkeus (76,2 senttiä) riittävä. Vastaus on ei, kun puhutaan McLaughlinista.

Samaan hengenvetoon on todettava, että McLaughlin on lajissaan aivan ylivertainen yksilö, jonka kehitys ei missään nimessä jatku enää samankaltaisena kuin nyt on nähty. Yhdysvaltalaistähti on nuorena elämänsä kunnossa, joten 50 sekunnin alituksesta puhuminen on sulaa hulluutta.

Jos McLaughlin onnistuisi siinä, sen jälkeen puheet kaikkien aikojen yleisurheilijasta voidaan lopettaa.

Lue lisää:

Hurja maailmanennätys! Sydney McLaughlinin älytön ME-parannus sai Ylen asiantuntijan suunniltaan – "Voiko tämä olla totta?"

ME:n juossut McLaughlin antoi kaiken kunnian Jumalalle: "Tämä ei ole minun saavutukseni", keihäsfinaalissa dramaattinen loppu – tässä ovat MM-yön käänteet

Helmareiden vaatimattomaksi jäänyt menestys EM-viheriöllä käänsi katseet: miltä suomalaisen jalkapallon tulevaisuus näyttää?

Katseet kääntyvät paitsi junioripuoleen, myös kotimaan sarjaan, jossa tulevaisuuden tähden kypsyvät. Kansallisesta liigasta puhuttaessa voidaan todellakin puhua tulevaisuuden tähdistä, sillä sarjan keski-ikä on tälläkin kaudella matala: Yle Urheilun laskelmien mukaan noin 21,9 vuotta (*kaikki vähintään ottelun pelanneet pelaajat sillä olettamuksella, että he ovat jo täyttäneet pyöreitä tänä vuonna).

Jalkapallon Kansallisen liigan nykyinen taso ei Yle Urheilun asiantuntijoita vakuuta.

– Koen huolta, onko meillä liigassa pelin, pelaajien ja seurojen taso sekä olosuhteet ja toiminta riittävällä tasolla, että meillä on noin monta joukkuetta mukana, HJK:n päävalmentaja Jonne Kunnas aloitti keskiviikkona.

Kunnaksen valmentama HJK on kymmenen joukkueen sarjassa kolmantena kymmenen pisteen päässä sarjakärki KuPS:sta, joka tosin on pelannut Hongan tavoin ottelun muita enemmän. Kuopiolaiset ovat hävinneet kauden aikana vain kertaalleen, kun sarjakakkonen, 2010-luvun menestysseura PK-35 Vantaa oli toukokuussa Myyrmäessä vahvempi 2–1-lukemin.

Maaleja kuopiolaiset ovat iskeneet 13 ottelussa kaikkiaan 54, kun omassa päässä on soinut kahdeksan kertaa.

Vertailun vuoksi: taulukon toisessa päässä sarjanousijat ONS ja NJS ovat onnistuneet keräämään kahdesta neljään pistettä. Oululaiset ovat onnistuneet maalinteossa kuudesti, nurmijärveläiset neljästi. ONS on päästänyt 45 osumaa, kun NJS on selvinnyt 40 takaiskumaalilla. Etenkin kohtaamiset kuopiolaisia vastaan ovat olleet murheellisia: NJS:n KuPS murskasi 9–0, ONS:n 9–1.

Kuopiossa naisten joukkueeseen on panostettu vuodesta 2019 lähtien, kun Pallokissojen edustusjoukkueen toiminta siirtyi loppuvuodesta 2018 KuPS:n alle. Naiset pääsivät miesten osakeyhtiön alle ensimmäisenä Suomessa.

Toimintaa on ammattimaistettu, ja kiitos tuli vihdoin viime syksynä, kun KuPS:n naiset juhlivat seurahistorian ensimmäistä SM-kultaa.

Kuopio on kuitenkin enemmänkin poikkeus kuin sääntö. Monessa muussa seurassa toiminnassa riittää kehittämistä.

Kunnas ehdottaakin suoraan joukkuemäärän pudottamista kymmenestä.

– Logiikallani muutaman joukkueen pudottaminen nostaa väkisin pelien tasoa. Pelaajat joutuvat kilpailemaan pelipaikasta kovemmin, että pääsevät Kansallisen liigan joukkueeseen mukaan. Seurannaisvaikutuksena joukkueen taso nousee, Kunnas ruotii.

Naisten kansainvälisen jalkapallon analyysiraportin julkaisu kesäkuun puolivälissä ei kerännyt suuria otsikoita. Sisällön perusteella syytä ehkä olisi ollut.

Palloliiton pelianalyysipäällikkö Henri Lehdon ja edesmenneen pelianalyysiasiantuntija Mauri Heinosen työstämässä raportissa on vertailtu 16 eurooppalaista pääsarjaa, ja Suomi on sijoittunut kolmanneksi heikoimmaksi. Taakse jäävät vain Unkarin ja Moldovan pääsarjat.

Raportin mukaan Kansallisessa liigassa "pallo pysyy pitkään pelissä ja yhden joukkueen hallussa ja esimerkiksi syötöt onnistuvat vertailussa olleisiin liigoihin nähden ihan hyvin. Syöttötempo jää kuitenkin matalammaksi ja myös etenemisiä ja maalipaikkoja nähdään Kansallisen Liigan otteluissa verrattain vähän." Raportissa pohditaankin, miksi Kansallisessa liigassa "ei saada jalostettua kontrollia ja sinällään onnistunutta syöttämistä ja pelivälineen hallintaa tehokkaasti etenemiseksi, hyökkäyksiksi tai laukauksiksi".

Mutta mistä raportissa esitetyt tulokset sitten johtuvat?

Asiantuntijoiden mukaan eivät ainakaan valmennusosaamisesta.

– Koen, että se on mennyt hurjaa vauhtia eteenpäin. Koko ajan koulutetaan enemmän valmentajia. Uskon kuitenkin, että se vie aikaa. Töitä pitäisi tehdä enemmän, jotta tyttöjunioripuolella olisi korkeampi vaatimustaso ja intensiteetti, KuPS:n valmennustiimissä viime kaudella mukana ollut Liisa-Maija Rautio huomauttaa.

Myös U18- ja U19 -tyttöjen maajoukkueiden päävalmentajana toimiva Arttu Pitkäkangas on samoilla linjoilla.

– En lähtisi missään nimessä lynkkaamaan valmentajia tässä vaiheessa. Seuroissa tehdään erinomaista työtä ja toiminta on kehittynyt viimeisen kolmen vuoden aikana. Esimerkiksi aamuharjoittelut ovat tulleet jäädäkseen, kun vielä kolme vuotta sitten niitä ei vielä joka paikasta löytynyt. Nyt kysymys on siitä, että sinne saadaan järkeviä asioita ja laatua, Pitkäkangas aloittaa.

– Mitä fyysiseen valmennukseen tulee, resurssit ovat parantuneet monissa seuroissa. Nuorten maajoukkueisiin tulevilla pelaajilla on lähes kaikilla omat voimaohjelmat. Tälläisiä askeleita valmennuksessa on otettu eteenpäin, Pitkäkangas luettelee.

Mistä aloitetaan?

Mutta miten Kansallisen liigan tasoa sitten parannetaan?

– Mielestäni joukkuemäärän pienentäminen on hyvä, konkreettinen ehdotus, miten saadaan kovempia pelejä ja intensiteetti korkeammaksi pääsarjassa. Logiikka on mielestäni se, että tulee kovempia pelejä, koska siellä pelaa paremmat pelaajat, Pitkäkangas komppaa.

– Mutta en ole ihan heti valmis liputtamaan sen puolesta. Miten alueellisuus huomioidaan? Meillä on jo kuusi joukkuetta pääkaupunkiseudulta. Miten huolehdimme seuroista alueella? Tarvitsemme kaikkia mukaan, jotta saamme massoja kasvatettua entisestään. Jos kärjestä kavennetaan mitä se aiheuttaa seuroille isossa kuvassa? Pitkäkangas jatkaa.

Palloliiton kehityspäällikkö Heidi Pihlaja toivoo tulevaisuudessa näkevänsä liigassa seuroja myös Turun, Vaasan, Seinäjoen, Lahden ja Jyväskylän kaltaisista kaupungeista.

Palloliiton hallitus hyväksyi kesäkuussa 2021 Fast track -mallin, jonka kautta miesten jalkapallon puolella vahvaa työtä tehneille seuroilla on mahdollisuus hakea paikkaa Naisten Ykköseen. FC Lahdesta tuli ensimmäinen prosessin läpäissyt seura lokakuussa 2021, ja seura voi hakea paikkaa Ykköseen kaudelle 2023.

Pihlaja ei ainakaan suoraan liputa joukkuemäärän tiputtamisen puolesta.

– Olemme pari vuotta sitten tehneet analyysin naisten korkeimmilta sarjatasoilta ja silloin päädyimme siihen, että Ykkönen tiivistettiin kymmenen joukkueen sarjaksi. Liigan ja Ykkösen kesken rakennettiin 18-20 joukkueen valtakunnallinen kansallinen kokonaisuus, jota tarkastellaan syksyllä, Pihlaja kertoo.

Kansallisessa liigassa kuudentena majailevan HPS:n päävalmentaja Mari Savolainen ei myöskään lähtisi heti kättelyssä tiputtamaan joukkuemäärää – tai ohjaamaan pelaajia pienempien paikkakuntien seuroihin.

– En näe asiaa niin mustavalkoisena. Mielestäni pitäisi parantaa ennen kaikkea jokapäiväistä toimintaa: pelaajien arkea, valmennuksen laatua ja seuran ympäristöä ja toimintaa. Seurojen on tehtävä töitä laadun ja taloudellisten valmiuksien eteen, jotta pelaajat näkevät vaihtoehdot houkuttelevana.

Jalkapallon EM-kisoissa pelataan lauantaina Hollannin ja Ranskan puolivälieräkamppailu kello 22 alkaen. Suora lähetys Yle Areenassa ja Yle-sovelluksessa kello 21.30 alkaen. TV1:ssä lähetys alkaa klo 22.30. Kaiken EM-kisoista löydät Ylen kisasivuilta täältä.

Lue myös:

Miten Helmarit voisi saavuttaa maailman kärkeä? Asiantuntijalta vaatimus Palloliitolle ja kritiikkiä valmennukselle: "Annettu aika paljon tasoitusta"

Yleisurheilun MM-kisat nähdään Ylen kanavilla. Suorat lähetykset, kohokohdat, kisojen aikataulun, kiinnostavat uutiset ja puheenaiheet löydät Ylen kisasivulta.

Naisten korkeushypyn supertähti Maria Lasitskene saavutti uransa ensimmäisen ulkoratojen kultamitalin Pekingin MM-kisosissa vuonna 2015. Siitä lähtien venäläinen on ollut arvokisoissa voittamaton: kolmen peräkkäisen maailmanmestaruuden lisäksi Lasitskene on Euroopan mestari vuodelta 2018 ja olympiavoittaja viime vuodelta.

Palkintokaapissa olisi todennäköisesti kaksi ylimääräistä kultamitalia, mutta Kansainvälinen olympiakomitea ja yleisurheiluliitto epäsivät häneltä osallistumisoikeuden vuoden 2016 EM-kisoihin ja olympialaisiin. Lasitskene menetti kilpailuoikeutensa, kun Venäjän valtiollinen dopingohjelma paljastui aiemmin samana vuonna. Lasitskene ei ole antanut urallaan positiivista dopingnäytettä.

Tänä vuonna sama kohtalo toistui. Tälläkin kertaa syy löytyi Venäjän valtionjohdosta, jonka käskystä maan sotavoimat hyökkäsivät Ukrainaan helmikuun lopulla Valko-Venäjän avustuksella. Kymmeniätuhansia uhreja vaatinut sota jatkuu yhä, ja Venäjän armeija on tehnyt lukuisia tuhoisia iskuja siviilikohteisiin.

Keväällä Kansainvälinen olympiakomitea KOK kehotti lajiliittojaan sulkemaan venäläiset ja valkovenäläiset urheilijat kilpailuistaan, ja Kansainvälinen yleisurheiluliitto World Athletics otti sulun käyttöön.

Kesäkuun alussa Lasitskene lähestyi KOK:n puheenjohtajaa avoimella kirjeellä, jossa hän antoi ymmärtää vastustavansa maansa sotatoimia, mutta korosti, ettei urheilijoita voisi pitää vastuussa poliittisista tapahtumista. Venäläishyppääjä muisti kirjeessä myös WA:n puheenjohtajaa Sebastian Coeta vuoden 2016 tapahtumista.

"Muistan erittäin hyvin, kuinka et halunnut huomioida faktaa, että KOK:n jäsen Sebastian Coe ei antanut minun osallistua vuoden 2016 olympialaisiin vain siitä syystä, että olen syntynyt Venäjällä", Lasitskene, 29, kirjoitti.

Maria Lasitskenen Instagram

Yle Urheilu kysyi Coelta Hayward Fieldillä, millaisen viestin hän haluaisi välittää Lasitskenelle.

– Sanoisin hänelle, että eheys on urheilussa erittäin tärkeää. Haluamme varmistaa, että kaikki urheilijat voisivat osallistua kisoihin. Ukrainalaisille se ei ole kuitenkaan mahdollista. He ovat liikkeellä historiallisen pienellä joukkueella, koska monet tänne kuuluvat urheilijat joutuvat puolustamaan maataan. Nyt joukkueessa on urheilijoita, jotka kantavat huolta valmentajastaan ja perheestään.

– Olisi ollut käsittämätöntä, täysin käsittämätöntä, jos olisimme sallineet sen, että venäläiset ja valkovenäläiset olisivat päässeet voineet kilpailla esteettä, kun ukrainalaisille se ei ollut yksinkertaisesti mahdollista. Tässä on kyse eheydestä, Coe sanoo.

Coe tapasi Oregonin MM-kisojen aikana Ukrainan 22-henkisen joukkueen, joka on huomattavasti pienempi kuin normaalisti. Kolme vuotta sitten Dohan MM-kilpailuissa Ukrainan joukkueessa kilpaili 41 urheilijaa.

– Meillä oli erittäin yksityinen tapaaminen lämmittelyalueella. Kerroin heille olevani nöyrä. Heidän maansa joutuu kohtaamaan sellaista kipua ja kärsimystä, jota on mahdotonta kuvitella. Kerroin olevani kiitollinen, että he olivat tulleet paikalle, ja vakuutin, että tuemme heitä jatkossakin ollessani tämän liiton puheenjohtaja.

Coe, 65, ei anna suoraa vastausta, mitä pitäisi tapahtua, jotta venäläisten ja valkovenäläisten paluuta voisi harkinta.

– En ole poliitikko. Minun pitäisi olla täysin tyytyväinen eheyteen eli siihen, ettei ukrainalaisten mahdollisuutta osallistua kilpailuihin ole vaarannettu. Liittomme päätti näitä kisoja ja lähitulevaisuutta silmällä pitäen, etteivät venäläiset ja valkovenäläiset saa osallistua kilpailuihimme.

Venäläisurheilijat ovat jatkaneet kilpailemista kotimaassaan, jossa heidän dopingtestauksestaan on voinut vastata vain Venäjän antidopingtoimikunta Rusada. Se ei kuitenkaan ole saanut vielä takaisin kansainvälisen urheiluyhteisön luottamusta, vaan sen asema on ollut jatkuvassa arvioinnissa jo ennen Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa. Sen jälkeen venäläisurheilijat ovat olleet kansainvälisen testaustoiminnan ulottumattomissa.

Normaalisti, kun urheilijat eivät ole kansainväliset kriteerit täyttävässä testipoolissa, he eivät voi palata kilpailuihin ilman karanteenia. Esimerkiksi eläkkeeltä palaavat urheilijat joutuvat kuuden kuukauden karanteeniin.

Coe väistää kysymyksen, soveltaisiko hän karanteenikäytäntöä venäläisurheilijoiden paluussa, vaan sälyttää vastuun ensisijaisesti Kansainvälisen yleisurheiluliiton itsenäiselle antidopingtoimijalle, vuonna 2016 perustetulle Athletics Integrity Unitille.

– Minulla on vahva luotto AIU:n kykyyn ohjata liittoa tässä kysymyksessä, Coe sanoo.

Lue lisää:

Kommentti: Korkeushyppytähti Maria Lasitskene on osoitus, millaista vahinkoa Venäjän käymä sota on tehnyt – vuosien toveruudesta jäi vain häpeää ja vihaa

Ukrainan supertähti Jaroslava Mahutshih, 20, ylsi mykistävään suoritukseen sodan keskeltä – lähestyy seuraavaksi ikivanhaa maailmanennätystä

– Kylmät väreet menivät, se oli täydellinen juoksu. Tuolla aitajuoksulla hän olisi voinut voittaa myös sileän ratakierroksen kullan. Hän on naisten aitojen Usain Bolt.

Näin yhdysvaltalaista Sydney McLaughlinia ylistää 400 metrin aitojen Suomen ennätystä yli 34 vuotta hallinnoinut Tuija Helander.

Varhain lauantaina vasta 22-vuotias McLaughlin paukutti yleisurheilun MM-kisojen kovimman tempun Oregonissa pinkomalla 400 metrin aitojen ylivoimaiseen maailmanmestaruuteen huikealla ajalla 50,68. Jenkki höyläsi omissa nimissä olleesta ME-ajastaan peräti 0,73 sekuntia ja on parantanut maailmanennätystä nyt neljästi reilun vuoden aikana.

Suomen Viivi Lehikoinen pisti Helanderin Suomen ennätyksen historian kirjoihin vain muutama päivä sitten. Lehikoisen välierissä juoksema SE 54,60 jätti suomalaisen kuitenkin kauas finaalista.

Tuore SE-nainen Lehikoinen jäi McLaughlinista siis lähes neljä sekuntia.

Miten ennätysjuoksu syntyi?

McLaughlin latasi tiskiin jo kolmannen maailmanennätyksensä Oregonin Hayward Fieldillä. Helanderin mukaan McLaughlinin rytmitys on vertaansa vailla.

– Sydney osaa aitoa molemmin päin, eikä aitomiseen hukkaannu matkalla juuri aikaa. Hän juoksee neljällätoista askeleella seitsemännelle aidalle asti, eli vaihtaa jalkaa jokaisella aidalla siihen asti.

Viimeiselle kolmelle aidalle McLaughlin vaihtaa viidentoista askeleen rytmiin. Aitajuoksuvalmentaja Jussi Ihamäen mukaan sekin tulee vaivattomasti, eikä mene sipsuttamiseksi.

– Se oli hämmentävän ylivoimaista, likipitäen täydellistä. Juoksun suunnitelma piti erinomaisesti eikä askeleen tihentäminen vaikuttanut negatiivisesti juoksuun. Se oli niin sujuvaa menoa, että ei niitä aitoja juuri siinä huomannut, Ihamäki tuumaa.

– Vaatii aitasilmää, että osaa sovittaa askeleet sinne väleihin. Nelosen aidoissa oleellisinta on osata juosta välit jouhevasti ilman kiihdytystä aidan jälkeen ja jarrutusta ennen aitaa. McLaughlinin aidalle lähestyminen ja siitä irtautuminen on huippuluokkaa, Helander lisää.

Noteerauksesta käsittämättömän tekee myös se, että McLaughlin jäi vain 1,57 sekunnin päähän naisten sileällä kultaa ottaneesta Bahaman Shaunae Miller-Uibosta.

Helanderin mukaan 400 metrillä aitomiseen menee 1,5–2 sekuntia.

– Ja se on jo huippuunsa vietyä, jos aitojen ja sileän välillä aitoihin hukkaantuu vain 1,5 sekuntia. Sileällä McLaughlin olisi kamppaillut Miller-Uibon kanssa kullasta, Helander linjaa.

Miksi McLaughlin on niin ylivoimainen?

Kun McLaughlinin aidattua ratakierrosta verrataan vuoden 2021 Kalevan kisojen 400 metrin sileän tuloksiin, yhdysvaltalainen pesee suomalaisnaiset täysin. 11 kuukautta sitten kolmikko Mette Baas (52,74), Viivi Lehikoinen (52,99) ja Milja Thureson (53,26) tekivät kaikki Tampereella omat ennätyksensä.

Jos McLaughlin olisi juossut Tampereella suomalaismiesten kanssa 400 metrin aitoja, hän olisi sijoittunut niukasti toiseksi Tuomas Lehtosen jälkeen (50,62).

– Hän on kaikin puolin täydellinen tähän lajiin. Kun kroppa, vipuvarret, tekniikka, taito, rentous, nopeus ja kestävyys loksahtavat kohdalleen, niin jälki on tällaista, Helander näkee.

Valmentaja Ihamäen mielestä juoksussa ei ole enää teknisesti juuri nipistettävää. Yksi asia saattoi kuitenkin vielä vaikuttaa aikaan negatiivisesti.

– ME-juoksun aikana sää oli tuulinen ja puhuri tuli väärästä suunnasta. Ideaalein olisi tuuleton keli, ties mihin aikaan hän olisi juossut sellaisessa säässä, Ihamäki pohtii.

McLaughlinia eivät aidat juurikaan hidastaneet. Naisten aitojen korkeus on 76,2 senttiä. Asiantuntijoiden mukaan korkeutta tulisi nostaa.

– Kun puhutaan 180-senttisistä naisista, niin onhan se 76-senttinen aita todella matala. 12-vuotiaat juoksevat jo samankokoisilla aidoilla. Aivan hyvin voisi aita olla korkeampi, Ihamäki linjaa.

– Aidat saisivat olla vaikka 84-senttiset, kuten pika-aidoissa. En kuitenkaan usko, että se vaikuttaisi McLaughlinin vauhtiin. Aidan pitäisi olla huomattavasti korkeampi, jotta se vaikuttaisi. Korkeuden nostaminen hidastaisi vain niitä naisia, jotka eivät osaa aitoa niin hyvin, Helander komppaa.

Aitakorkeutta kuitenkaan tuskin tullaan muuttamaan, koska tulokset eivät olisi enää vertailukelpoisia.

Aiturin tulevaisuus vielä mysteeri

22-vuotias McLaughlin on jo nuorella iällä voittanut kaiken. Olympiavoiton, maailmanmestaruuden ja neljän maailmanennätyksen murskaavan ylivoiman jälkeen itsensä motivoiminen voi olla koetuksella.

– Kun olet omassa lajissa noin ylivoimainen, varmasti motivaation kasvattaminen on poikkeuksellisen haastavaa jatkossa. Ehkä utopistiset uudet tavoitteet ovat se keino, Ihamäki tuumaa.

Utopistisilla tavoitteilla Ihamäki vihjaa 50 sekunnin haamurajan alittamista. Tämän juoksun nähtyään myöskään Helander ei enää pidä tuon rajapyykin alittamista mahdottomana tekona.

– Hän on vasta 22-vuotias. Jos hän pysyy terveenä, niin miksi ei voisi vielä kehittyä tästä? Kun ennen tätä kisaa puhuttiin 50 sekunnin alittamisesta, ajattelin, että se ei ole mahdollista. Tämän jälkeen en enää epäile yhtään mitään, Helander naurahtaa.

Lue myös:

Kommentti: MM-kisojen häkellyttävin suoritus on nähty, mutta Sydney McLaughlinin ME:n jälkeen on pakko kysyä, onko naisten aitakorkeudessa mitään järkeä

Hurja maailmanennätys! Sydney McLaughlinin älytön ME-parannus sai Ylen asiantuntijan suunniltaan – "Voiko tämä olla totta?"

Sydney McLaughlin, 22, kasvoi Tampereen mainoskasvosta maailmanennätyksiä murskaavaksi supertähdeksi – suhtautuu poikkeuksellisesti sosiaaliseen mediaan

Pitkämäki ennakoi keihäsfinaalia: "Oliverilla on hyvät lähtökohdat", Hurske illalla alkuerissä – Yle seuraa yleisurheilun MM-kisoja