Välkyn Tuisku alitti kaikkien aikojen 12. suomenhevosena superjuoksijan tulosrajan voittaessaan lauantaina Mikkelissä suurmestaruuden tuloksella 19,9a.
10 875 katsojan edessä Välkyn Tuiskun voittoon ajoi valmentaja Kimmo Taipale, joka ei ollut uskoa 20 000 euron arvoista suurmestaruutta todeksi.
Suurmestaruudesta on aikaa suomenhevosten vuoden tärkeimpään kilpailuun Lahden kuninkuusraveihin enää kaksi viikkoa, ja tilanne kärkinimien osalta on viime viikkoina elänyt hyvinkin arvoitukselliseksi.
Alkukauden suosikkinimet Costello ja Välähdys eivät nauti enää niin suurta gallupsuosiota, ja osa Mikkelin katsojista oli valmis vannomaan jo uuden suurmestarin ravikuninkuuden nimiin.
- Itse pidän edelleen Välähdystä ja Tähen Toivomusta vahvimpina suosikkeina Lahteen. Myös Vixen on vahva hevonen, joka jaksaa kuninkuusravien kaikki osamatkat 1609 m, 2100 m, 3100 m, Kimmo Taipale totesi heti suurmestaruuden jälkeen.
Tammatähdeksi Callela Ladyboss
Callela Ladyboss vei St Michelin tammatähdestä 7 000 euron ykköspalkinnon johtopaikalta suvereeniin tyyliin Hannu Torvisen ajamana. Voittoaika kohosi loistavissa olosuhteissa lukemiin 11,7a/1609 metriä.
Suomenhevosten T75-3:ssa nähtiin koko mailin mitalta jännittävää kilvanajoa. Lakuri otti nyt komean voiton.
- Tänään Lakuri antoi ajajalle kaiken anteeksi. Minun piti kirkaista korvista kiritupot, mutta naru vetikin vain silmälaput pois, voiton ajanut Juha Länsimäki hämmästeli.
Esa Pehkonen siirsi Suomessa hevosensa joulukuussa Juho Ihamuotilan valmennukseen. Mikkelin katsomossa hän sai iloita Starzinnerin ja Hannu Torvisen pitkää ja kestävää kiriä voittoon T75-pelin avauskohteessa.
Cartivet Meetingin finaalin 10 000 euron ykköspalkinnon vei suomalaisen tähtiravuri Brad de Veluwen tytär Brisenda.
Jessica Kähärä otti Suomen joukkueen ensimmäiset pistesijat alle 20-vuotiaiden EM-kisoissa Ruotsissa Boråsissa. Kähärä oli kolmiloikassa seitsemäs tuloksella 12,90. Kähärä oli loikkinut aiemmin tällä kaudella 13,04 ja ennätys on viime vuodelta 13,29. Mitaliin olisi vaadittu 13,48. Mestaruuden vei Kreikan Spiridoula Karidi tuloksella 14,00.
Korkeudessa Kähärä oli hetkeä aiemmin kahdeksas. Kähärä ponnisti ensimmäisellään yli 170 sentin, 175 sentin ja 180 sentin korkeudella olleesta rimasta, mutta ei onnistunut 184:n ylityksessä. Korkeuden karsintakilpailussa Kähärä ylitti 181.
Korkeuden voiton vei Ukrainan Jaroslava Mahutshih tuloksella 192. Mitaliin vaadittiin 187:n ylitys.
Mikkelin Kilpa-Veikkoja edustava 17-vuotias voitti viime vuonna alle 18-vuotiaiden EM-kisoissa hopean korkeudessa ja pronssin kolmiloikassa.
Lapuan Virkiän Sara Killinen jäi ilman tulosta moukarifinaalissa. Kolmessa heitossa epäonnistunut Killinen jäi finaalissa 12:nneksi.
Hän oli Ruotsin Boråsissa karsinnan ykkönen heitettyään ensimmäisellään 63,49.
Kolme edellistä otteluaan miesten Superpesiksessä hävinnyt Kiteen Pallo otti kahden pisteen arvoisen voiton lyömällä Rantakentällä vierailleen Seinäjoen Jymy-Jussit 2-1 (6-4, 4-5, 1-0).
- Kalkkiviivoilla on pelejä menetetty, mutta nyt onnistuttiin. Ulkopeli piti. Jussit joutui tekemään tosissaan töitä juoksujen eteen, kiteytti KiPan pelinjohtaja Raimo Bragge.
KiPan avausjakson ratkaisijat olivat kaksi juoksua mieheen lyöneet Hannes Pekkinen, Ville Liukku ja Sami Mikkolanaho.
Vieraat olivat toisella jaksolla koko ajan etumatkalla. Jukka-Pekka Vainionpään neljännen vuoroparin jakson toiseen kotiutukseen KiPalta ei enää löytynyt vastausta.
Supervuoroparissa KiPa puolusti vieraiden Vainionpään, Elmeri Liedon ja Henri Puputin peräkkäiset kotiutusyritykset paloiksi. Voitto jäi isännille Ville Liukun kotiutettua tappimiehen ohi sirvahtaneella lyönnillä Topi Hurskaisen kahden palon tilanteessa. Pesäpallossa tappimiehellä tarkoitetaan keskellä polttolinjaa pelaavaa, lukkaria lähinnä olevaa ulkopelaajaa.
KiPan palkitut olivat kolme juoksua lyönyt ykkösvahti Pekkinen (7/9) ja neljästi kotiuttanut lukkari Liukku (6/7).
Seinäjokisista vahvimmin esiintyivät vaihtaja Puputti (8/12) ja neljä juoksua lyönyt jokeri Vainionpää (8/11).
IPV yhä aseeton Jymyn vastustajana
Runkosarjavoittoakin vielä kärkikaksikon Vimpelin ja Kouvolan taustalla kärkkyvä Sotkamon Jymy piti Hiukassaan Imatran Pallo-Veikot kurissa voittolukemilla 2-0 (5-3, 10-5).
Jymyn vauhdittivat avausjakson voittoon 1+1 juoksua mieheen lyöneet Antti Korhonen ja Joni Rytkönen. Jakson kolmostilanteet tasattiin lukemin 8-8, tosin Jymyn yhtä sisävuoroa pienemmällä määrällä.
Toinen jakso alkoi räväkästi Niilo Piiponniemen kauden toisella tyhjän kentän kunnarilla, jonka jälkeen isäntien lyöntijärjestyksen kärkikolmikosta tuplajuoksun tuonut Piiponniemi sekä Rytkönen ja Niko Korhonen tuulettivat nopeasti johtolukemia 4-0. Jatkeeksi Roope Korhosen lyömät kolme ja Antti Kiiskisen kaksi kotiutusta jäädyttivät IPV:n pistehaaveet.
Jymyn tehomiehet olivat kolmosvahti Rytkönen (8/9) ja neljä juoksua tuonut polttaja Niko Korhonen (8/8).
IPV:stä erottuivat neljä juoksua lyönyt Sami Partanen (6/8) ja kaksi juoksua tuonut Konsta Kurikka (6/9).
KoU latasi sytykettä putoamistaisteluun
Jumbojoukkue Koskenkorvan Urheilijoiden kauden ensimmäinen kolme pisteen voitto sai putoamistaistelun aivan uuteen eloon. KoU kukisti Siilinjärven Pesiksen 2-0 (3-0, 3-2), joten Alajärven Ankkurien höystämä kellarikolmikko on kolmen pisteen sisällä.
Avausjakson kuusi ensimmäistä kotiutusyritystä rakensi kotijoukkue, jolle juoksun löivät jokerit Juho Toivola, Patrik Wahlsten ja Atte Brandt. SiiPen kiri jäi jakson jälkimmäisiin viiteen epäonnistuneeseen kotiutusyritykseen.
Kaksi juoksua lyönyt Toivola ja Otto Kauppisen kotiuttanut Valtteri Piirainen takasivat toisen jakson lyönneillään ilmajokisille puhtaan voiton.
Koskenkorvan sankarit olivat vain yhden kotiutuspaikan hukannut Toivola (5/8) ja koppari Veli-Pekka Yli-Hirvelä (6/8). SiiPen osaavimmat olivat koppari Antti Rinnevuori (4/4) ja polttaja Eino Puustinen (3/4)
Mikko Korhonen selvitti kentän 71 lyönnillä eli ihannetuloksella golfin The Open -kilpailussa Pohjois-Irlannin Portrushissa. Ennen sunnuntain päätöskierrosta Korhosen tulos on yksi alle parin. Korhonen jakaa sijaa 36. Hän aloitti lauantain sijalta 32.
Korhonen teki lauantaina kolme birdieä (reiät 3, 7 ja 15) ja kolme bogia (1, 9 ja 11). Avauspeli ja lähestymislyönnit toimivat, mutta puttaaminen jätti toivomisen varaa.
– Lyöminen oli tänään tosi hyvää läpi linjan ja kaikilla mailoilla. Pystyin luomaan paljon birdie-paikkoja, mutta putit menivät tänään ohi. Se oli ajoittain aika turhauttavaa, Korhonen analysoi tiedotteessa.
– Kierroksen alussa tuuli aika reippaasti, mutta keli tyyntyi kierroksen loppua kohden. Huomenna kokeillaan uudestaan vielä kerran.
Major-kilpailua johtaa kolmen kierroksen jälkeen Irlannin Shane Lowry, joka on Portrushissa todellinen yliesön suosikki. Unelmakierroksen pelannut Lowry on tilanteessa 16 alle parin. Irlantilainen löi lauantaina uudeksi kenttäennätykseksi kahdeksan alle ihannetuloksen. Lowryn, 32, kierrokseen ei mahtunut ainuttakaan bogia. Lowryn kokonaistulos 197 on historian alhaisin kolmen kierroksen jälkeen.
Toisena on Englannin Tommy Fleetwood, joka on Lowrysta neljän lyönnin päässä.
Kolmatta sijaa tuloksessa yhdeksän alle parin jakavat Yhdysvaltojen Brooks Koepka sekä JB Holmes ja Englannin Justin Rose.
Irlannin Shane Lowry on yleisön lemmikki The Openissa.AOP
16-vuotias Laura Lahtinen ui 400 metrin vapaauinnin Suomen ennätyksen 4.16,43 pitkän radan MM-kilpailussa Etelä-Koreassa.
Aiemmin Sandra Scottin nimissä ollut Suomen ennätys parani 0,38 sekuntia. SE-aika on Lahtisen ensimmäinen aikuisten sarjassa pitkällä radalla. Omaa ennätystään hän paransi lähes kolme sekuntia.
– Hyvältä tuntuu, en tiedä miten uin noin kovaa ja mistä se tuli. Uinti tuntui tosi hyvältä, ei oikein missään vaiheessa tuntunut, ettei jaksaisi, Lahtinen nauroi Uimaliiton tiedotteessa.
Lahtisen veto ei riittänyt loppukilpailuun. Hän suoriutui kuitenkin selvästi tilastosijoitustaan paremmin: Lahtinen lähti kisaan 37. sijalta ja oli lopulta 25:s. Kahdeksan parhaan joukkoon olisi vaadittu 4.07,10.
Lahtisen MM-kisarupeama jatkuu keskiviikkona 200 metrin perhosuinnilla ja perjantaina 800 metrin vapaauinnilla.
Myös Laukkanen ja Pöytäkivi karsiutuivat
Jenna Laukkanen oli 200 metrin sekauinnissa 23:s, kun jatkopaikan sai 16 uimaria. Laukkasen aika oli 2.16,28. Alkuerien nopeinta vauhtia piti Unkarin Katinka Hosszu reilut yhdeksän sekuntia Laukkasta nopeammalla ajalla.
Laukkanen kilpailee Etelä-Koreassa myös 50 ja 200 metrin matkoilla rintauinnissa, joka on hänen vahvin lajinsa. 200 metriä on ohjelmassa torstaina ja 50 metriä lauantaina.
Riku Pöytäkivi jäi alkueriin 50 metrin perhosuinnissa. Pöytäkiven aika 23,93 oli alkuerien 31:s., kun välieräpaikkaan vaadittiin 23,63. Pöytäkiven ennätys 23,62 olisi riittänyt jatkopaikkaan.
Pöytäkivi jäi alkuerien nopeimmista, Yhdysvaltain Caeleb Dresselistä ja Ukrainan Andri Govorovista reilun sekunnin (22,84).
Perhosuinnin spesialisti Pöytäkivi kilpailee Etelä-Koreassa myös 100 metrin perhosen alkuerissä perjantaina.
Uinti 13.50-16.18 TV2 jaAreena, suora: 400 m vapaauinti M finaali, 100 m perhosuinti N välierät, 50 m perhosuinti M välierät, 400 m vapaauinti N finaali, 100 m rintauinti M välierät, 200 m sekauinti N välierät, 4x100 m vapaauinnin viesti M finaali, 4x100 m vapaauinnin viesti N finaali
Suomalainen formulakuljettaja Emma Kimiläinen on hyvin rauhallinen lauantai-iltana, vaikka muutama tunti sitten hän on ottanut historiallisen ensimmäisen voittonsa naisten formulasarjassa. Hän hallitsi Assenin kisaviikonloppua: Kimiläinen oli ykkönen ensimmäisissä harjoituksissa, aika-ajoissa ja lopulta myös kisassa.
Lisäksi 30-vuotias kirjautti Assenin kisan nopeimman kierroksen ja teki myös jokaiseen sektoriin parhaimman ajan. Ainostaan toisten harjoitusten kärkisija jäi ottamatta, kun Kimiläinen veti vanhoilla renkailla. Osalla oli taas käytössä uudet renkaat. Kisaviikonloppu oli siis täydellinen.
– Ei ole edes mikään erityinen olo. Olen vain odottanut, että tämä voittotilanne tulee. Oli todella varma fiilis, kun lähdin Asseniin. Olen 11 vuotta sitten ajanut yhden kisan Assenissa. Pärjäsin silloin todella hyvin. Muistin, että rata sopii minulle. Vaikka minulla ei ollut enää hajuakaan siitä, miten rata menee, Kimiläinen tunnelmoi Yle Urheilulle puhelimitse.
Emma Kimiläinen on ajanut tällä kaudella punaisessa ja valkoisessa värityksessä. Mutta Assenissa hänellä oli vihreä F3-auto.AOP
Kimiläisen kausi uudessa ja ensimmäistä kertaa pidettävässä W Series –sarjassa on ollut hyvin vuoristoratamainen. Heti kauden avauksessa kanadalainen Megan Gilkes törmäsi rajusti Kimiläisen auton kylkeen. Tärskyn jälkeen suomalainen kärsi pää- ja niskakivuista. Hän joutui sivuun kahdesta seuraavasta osakilpailusta.
Nyt hän on noussut sängyn pohjalta takaisin voittajaksi. Jotain osviittaa rauhallisuudesta kertoi se, että Kimiläinen kykeni pieleen menneen startin ja kakkossijalle putoamisen jälkeen nousemaan vielä voittoon. Kimiläinen hiillosti kymmenen minuuttia ennen kisan loppua brittikuljettaja Alice Powellin virheeseen ja otti kärkipaikan. Voittomarginaali oli lopulta selvä: yli viisi sekuntia.
– Pystyin näyttämään täyden potentiaalini. Tällaista se vauhti olisi ollut kauden aikana, jos ei olisi sattunut sitä ikävää tapaturmaa kauden avauksessa. Mutta en ole jossittelija. Odotin kärsivällisesti omaa hetkeäni. Tiesin, että voitto tulee tänä vuonna tai sitten ensi vuonna. Minulla on ollut koko ajan rauhallinen fiilis, Kimiläinen kertoi.
"Elämä on hyvässä tasapainossa"
Puhelimen välityksellä Kimiläisestä huokuu todellakin rauhallisuus. Kimiläisen mukaan se kumpuaa siitä, että elämässä on kaikki hyvin muutenkin kuin kilparadalla. Aina elämä ei ole ollut yhtä hyvässä tasapainossa.
– Identiteettini on tasapainoinen. Elämä perustuu monelle asialle, eikä vain urheilulle. Ei ole liikaa painetta. Elämä on hyvässä tasapainossa, Kimiläinen avaa.
– Uskon vahvasti, että menestys lähtee onnellisuudesta. Näinhän se onkin.
Emma Kimiläisellä kulkee joka osa-alueella tällä hetkellä mainiosti.Matthias Hangst/Getty Images
Seuraavaksi Kimiläinen on ajohommissa jo poikkeuksellisesti sunnuntaina, kun W Series –kuskit ajavat epävirallisen kisan Assenissa. Myöhemmin kalenteriin lisätyssä kisassa startataan lauantain tulosten perusteella täysin päinvastaisessa järjestyksessä. Kimiläinen on siis voiton myötä viimeisessä ruudussa.
– Sunnuntain kisa on varmasti superhauska. Katsotaan, kuinka pitkälle päästään. Ensimmäisestä mutkasta on pakko päästä pois niin, että ei joudu kolariin. Pitää olla vain hoksottimet tarkkana ja napsia sijoja yksi kerrallaan, Kimiläinen sanailee.
Varsinainen viimeinen kisaviikonloppu on luvassa 10.–11. elokuuta legendaarisella Brands Hatchin radalla Englannissa. Kimiläinen on sarjan pisteissä jopa kuudentena, vaikka häneltä jäi kuuden osakilpailun sarjassa jo kaksi osakilpailua väliin. Hänellä on nappionnistumisella mahdollisuus nousta kauden päätteksi pisteissä jopa neljänneksi. Se tarkoittaisi myös mojovaa 100 000 Yhdysvaltojen dollarin palkintorahaa. Kuudes saa 80 000 dollaria.
– Kyllähän neljäs sija näyttää kivemmalta rahallisesti kuin kuudes sija. Rahatkin saa käyttää ihan miten haluaa. Ei ole pakko laittaa rahaa uraan. Ne ovat tavallaan bonusta. Muutama kymppitonni enemmän olisi siis kiva ottaa, Kimiläinen päättää.
Vielä viime syksynä uimari Ida Hulkko oli erittäin innoissaan. Kausi oli ollut lähes täydellinen ja edessä oli muutto Yhdysvaltoihin opiskelemaan Floridan osavaltionyliopistoon. Hulkko oli saanut täyden stipendin, jonka turvin hän pääsi lukemaan psykologiaa ja uimaan yliopiston kovatasoisessa joukkueessa.
Yhden lukukauden jälkeen 20-vuotias Hulkko hylkäsi stipendin ja muutti huhtikuussa takaisin Suomeen.
– Minä palasin sen takia, että en ollut onnellinen. Koin, että siellä ei ollut minulle enää enempää annettavaa. Uinti, joka on ollut minulle aina harrastus ja ilo, niin en saanut siitä enää samaa fiilistä. Siitä tuli työntekoa ja se alkoi olla pakkopullaa, Hulkko kertoo.
– Monta viikkoa saattoi mennä siihen, että olin ihan zombiena. Menin treeniin, tein treenin ja lähdin, en ajatellut mitään, enkä muistanut mitään mitä olin treenin aikana tehnyt. Siinä vaiheessa säikähdin itsekin, että ei tämä ole sitä mitä haluan tehdä vielä urallani.
Hulkko harjoitteli 80 uimarin ryhmässä, joka oli koottu Yhdysvaltojen alueiden ja piirien parhaimmistosta sekä eri maiden ykkösuimareista.
Ida Hulkko
Suomalainen huomasi pian, että harjoitustavat eivät olleet hänelle hyviä. Sprintterit uivat paljon määrää, joka tehtiin liian kovilla harjoitusvauhdeilla. Palautetta sai vain harvoin.
– Massaa on niin paljon ja tavallaan massatuotantona yritetään tehdä hyviä uimareita. Toivotaan, että tämä toimii kaikille, mutta jos ei kaikille, niin edes osalle. Tavallaan yksilön tarpeita ei tarvitse kuunnella, kun aina tulee seuraava uimari, jos toinen menee rikki tai lopettaa, Hulkko sanoo.
Yhdysvalloissa käytännössä ryhmä meni yksilön edelle. Esimerkiksi Hulkkoa aika-ajoin vaivaavan kyynärpään kipeydyttyä, ei hän saanut itse päättää siitä, pystyykö hän harjoittelemaan vai onko vamman vuoksi levättävä.
– Valittelin kyynärpäätä ja tilanne oli aika paha. En ollut pystynyt koko viikon aikana oikein tekemään mitään. Kaikki meni aina fysioterapeutin kautta ja jos hän päätti, että et ole tarpeeksi kipeä, niin silloin sinä treenaat. Omalla subjektiivisella kokemuksella ei ollut mitään tekemistä sen kanssa, Hulkko kertoo.
Lähdöstä sovittiin ilman eripuraa
Suomalaisuimari päätti jatkaa yliopistossa lukuvuoden loppuun, jotta olisi varma päätöksestään. Yliopistossa Hulkon ei tarvinnut maksaa ruoasta, opiskelusta ja asumisesta, mutta Suomessa tilanne olisi toinen. Kauden pääkisan, eli NCAA-yliopistourheilun uintifinaalien jälkeen, Hulkko sopi lähdöstä päävalmentajan kanssa.
– Hän ymmärsi minun päätökseni, eikä tullut minkäänlaista eripuraa. Hän ymmärsi ja tiesi tasan tarkkaan mikä oli minun tasoni ja arvoni joukkueeseen. Oli todella hyvä nähdä, että ei tarvinnut lähteä sieltä ovia paiskoen.
Suomessa Hulkko palasi tutun valmentajansa, Jere Jänneksen, luotsattavaksi Tampereelle. Kaksikon yhteistyö alkoi vuonna 2017. Heti seuraavalla kaudella Mikkelistä kotoisin oleva uimari nousi kansainväliseen kärkeen. 20-vuotiasta Hulkkoa on kuvailtu varsinaiseksi suomalaisen uinnin superlahjakkuudeksi.
Pitkän radan EM-kisoissa ja lyhyen radan MM-kisoissa hän ui finaaliin. Paraatimatkallaan, 50 metrin rintauinnissa, Hulkko kohenteli useaan otteeseen Suomen ennätystä ja otti valtikan Jenna Laukkaselta.
Kausi oli suorastaan täydellinen.
– Olin suoraan sanottuna todella huolissani. En pelkästään uinnin suhteen vaan jotenkin se iloisuus ja pirteys oli kateissa, valmentaja Jere Jännes kuvailee suojattinsa muutosta.
Hulkko kertoo olevansa nyt huomattavasti onnellisempi ja pystyvänsä treenaamaan paremmin. Hän ei koe luovuttaneensa tai kadu vuotta Yhdysvalloissa, sillä matkalta tarttui mukaan ystäviä ja altaaseen kestävyyttä.
Ida Hulkko vietti lukukauden Yhdysvalloissa Florida State-yliopistossa.Ida Hulkko.
Kestävyyden parantumisesta puhuu myös valmentaja, sillä sitä tarvitaan olympialaisia varten. Tokiossa uidaan 100 metrin rintauinnissa, jonka olympiarajasta Hulkko on sekunnin päässä.
– Satasen suhteen toinen 50 metriä on tullut nyt paremmin ehkä sen kustannuksella, että maksiminopeusominaisuudet ovat vähän heikommalla tasolla. Mutta uskon, että pienen levon kautta kestävyys säilyy ja saadaan se ensimmäinen pätkäkin kulkemaan kovempaa, Jännes sanoo.
Heinäkuun lopussa Hulkko ui pitkän radan MM-kisoissa Etelä-Koreassa. Sitä ennen luvassa on kova harjoitusjakso. Herkistely alkaa kisapaikalla, jonne uimarit matkaavat heinäkuun puolivälissä.
– Nyt olen päässyt nauttimaan treeneistä, vaikka onkin ollut takapakkia. Olen ollut kipeänä ja polvikipuja. Ehdottomasti haluan välieriin ainakin 50 metrillä. Kyllä se finaali vähän kolkuttelisi, mutta se riippuu ihan siitä miten siellä suoriudun. Satasella haen omaa ennätystä, Hulkko arvioi.
Suomi on frisbeegolfissa Euroopan ykkösmaa, eikä edellä maailmassakaan ole kuin lajin syntymaa Yhdysvallat. Tämä näkyy viikonvaihteessa.
Lähes kaikki maailman parhaat pelaajat ovat kokoontuneet Tampereen kupeeseen kisamaan arvoturnauksen voitosta. Niin kenttä kuin järjestelyt keräävät kiitosta maailmantähdiltä.
– Tämä on todella monipuolinen ja haastava. Haastaa jokaista osa-aluetta, on metsää ja aukeaa sekä tiukat ob-alueet (pelialueen ulkopuolinen alue, joilta ei saa pelata). Vaikeaa on, kertoo hallitseva Euroopan mestari Henna Blomroos Nokian radasta.
– Kyllä tämä on suuri asia minulle, että kotimaassa saa pelata ja tämä on iso juttu Nokialle ja koko Suomelle, Blomroos jatkaa.
– Kun katselee yleisöä ja näkee kuinka paljon frisbeegolfkulttuuri on kehittynyt Suomessa, en olisi missään muualla mieluummin, hallitseva maailmanmestari, yhdysvaltalainen Greg Barsby sanoo.
Isoja kisoja vähitellen lisää Eurooppaan
Yhdysvallat on edelleen lajin selvä ykkösmaa ja Suomi yhtä selvä kakkonen. Uusia maita on kuitenkin nousemassa huipulle ja Nokian kisaan on tiensä selvittänyt pelaajia kaikkiaan neljästätoista maasta.
– Toivoisin, että olisi paljon isoja kisoja Euroopassa ja valta siirtyisi USA:sta tännepäin, Blomroos sanoo.
Euroopan mestari Henna Blomroos on tyytyväinen, että kauden kolmesta majorista yksi pelataan Suomessa.Ghadi Boustani/Yle
Lajin kehitystä pitkään läheltä seurannut Barsby on nähnyt, miten uusia maita on tullut mukaan kisoihin. Hän uskookin, että lähivuosina kisakalenteriin tulee muutoksia.
– Frisbeegolf on kasvanut valtavasti. Kun näkee, miten paljon ja nopeasti laji on levinnyt, on vain ajan kysymys, että Euroopassa pelataan useampi major.
Ammattilaisten määrä kasvussa
Frisbeegolfin suosio perustuu muun muassa siihen, että sen harrastaminen on edullista. Lähes kaikki radat niin Suomessa kuin maailmalla ovat vapaasti käytössä ja perussetin kiekkoja saa edullisimmillaan alle kympillä. Harrastuspaikkojakin on ympäri Suomea yli 700.
Kilpailulisenssin on lunastanut 5000 suomalaista, eli valtaosaa harrastajista kilpaileminen ei kiinnosta. Pieni joukko sen sijaan keskittyy lajiin niin, että tienaavat pelaamalla elantonsa. Suomessa ammattilaisia on vain muutama, muut ammattilaiset ovat yhdysvaltalaisia.
– Siellä on noin viitisenkymmentä pelaajaa, jotka saavat leipänsä frisbeegolfista ja se määrä on tuplaantunut kahdessa vuodessa. Laji kasvaa ja kehittyy, Disk Golf European Open -turnauksen kilpailunjohtaja Jussi Meresmaa kertoo.
Vaikka terävin kärki on vielä muutaman maan hallussa, ovat esimerkiksi Viron ja Latvian pelaajat nousussa maailman rankingissa ja suosi on kasvussa muuallakin.
– Kenties Ukrainassa laji on kasvussa. Kaakkois-Aasiassa laji on kasvamassa todella suureksi. Ratoja on Malesiassa, Thaimaassa ja Vietnamissa, mielenkiintoista nähdä, Barsby pohtii.
Tik, tak. Kello käy Tim Sparville. Valioliiga-haaveet kaatuivat jo aikoja sitten, mutta unelma jalkapallon EM-kisoihin pääsystä elää yhä. On aika vastata kahteen kysymykseen: kestääkö Suomi paineet, ja millä tavalla tulemme muistamaan maajoukkuekapteenin uran loputtua?
– Kappas, katsokaa Teräsmies Tim Sparvia, hänestä on tulossa näyttelijä!
Tanskalaisen Midtjyllandin pelaajien harjoituskausi on juuri alkanut. He huomaavat Sportliv-ohjelman löytäneen tiensä Tanskan maaseudulle. Päähenkilö Tim Sparv saa luonnollisesti kuulla kunniansa.
Kommentit lentävät joka puolelta pelaajien kävellessä kuntosalilta läheiselle ruohokentälle.
– Get fit with Tim!
– Älä nosta liikaa vain siksi, että kameratiimi on paikan päällä!
Tim Sparv jää salille. Yksitoikkoisia kuntoutusliikkeitä on luvassa kipeän nivusen takia.
Tim Sparv on pelannut Tanskan liigan Midtjyllandissa vuodesta 2014 lähtien.Yle / Sebastian Backman
Fakta on, että Sparv on saanut lisää vammoja viime vuosien aikana. Fakta on, että hän on jo täyttänyt 32 vuotta. Fakta on, että kello käy.
Tosiasia on myös se, että Suomi on ottanut tiukan otteen EM-karsintalohkon kakkospaikasta. Tällä kertaa Suomi tosiaan saattaa mennä kisoihin.
Millä tavalla tulemme muistamaan Tim Sparvin? Suurena, korvaamattomana johtajana, joka vei Suomen ensimmäisiin arvokisoihin – vai sympaattisena kapteenina, joka teki hienon uran, mutta ei koskaan päässyt maaliviivalle asti.
Tämä on viimeinen tilaisuus. Tilaisuus isolla T:llä, tai kuten Sparv itse sanoo:
– Se on nyt tai ei koskaan.
Yksi asia on kuitenkin selvä: syksyä 1997 emme koskaan unohda.
Kolme viimeistä palloon koskenutta pelaajaa olivat suomalaisia. Yhtäkkiä pallo oli omassa verkossa. Helsingin olympiastadion hiljentyi täysin. Ihmiset itkivät eivätkä uskoneet silmiään. Unkarin 1–1-tasoitusmaali pudotti Suomen MM-karsintalohkon kolmanneksi ja ulos jatkokarsinnasta.
– Jumala paratkoon!, Antero Mertaranta huusi Ylen tv-lähetyksessä.
Tämä on sekvenssi, jonka kaikki suomalaiset jalkapallofanit ovat nähneet. Tämä on hetki, jonka kaikki haluavat unohtaa. Sekunnit, jotka johtivat siihen, että Unkari-kirous syntyi – ja että MM-unelma kuoli.
Yhtä aikaa Oravaisissa Tim Sparv pelasi Norrvalla FF:n joukkueessa, joka voitti lähes kaikki turnaukset. Hänen huoneensa oli tapetoitu Manchester United -julisteilla. Lempipelaaja oli Eric Cantona, myöhemmin David Beckham, vielä myöhemmin Paul Scholes.
Sparvin tulevaisuuden haaveet olivat täysin selvät. Hän halusi olla ammattilainen Valioliigassa ja pelata maajoukkueessa. Sparv ei heti tiennyt, että maajoukkue koki karmaisevan tappion Unkaria vastaan.
– En muista katsoneeni ottelua telkkarista. Isä taisi kertoa tuloksen seuraavana päivänä.
Sysimusta lokakuun ilta Helsingin Olympiastadionilla vuonna 1997. Unkari on juuri tuhonnut Suomen MM-kisahaaveet surullisenkuuluisalla omalla maalilla.Lehtikuva
Kuusi vuotta myöhemmin 16-vuotias Sparv otti ison askeleen kohti ammattilaisuutta muuttaessaan Southamptonin akatemiaan. Hieman alle kolmen vuoden aikana Englannissa hän vietti aikaansa Gareth Balen, Adam Lallanan ja Theo Walcottin kaltaisten pelaajien kanssa.
Sparv oli kotona Oravaisissa paras, mutta Southamptonin akatemiassa hän oli surkeimpia pelaajia. Hän ymmärsi, että haaveiden toteuttaminen tulee olemaan vaikeaa.
– Ymmärsin, että tavoitteiden täyttyminen vaatisi uskomattoman paljon työtä.
Sparv kuitenkin piti raatamisesta niin, että hiki lentää. Hän tiesi, että hänellä ei ole nopeimmat jalat tai terävin laukaus – mutta työmoraalissa häntä on vaikeaa voittaa.
Sparv jatkoi työntekoa Gareth Balen harjoitellessa vapaapotkuja joukkueen harjoitusten jälkeen. Molempien Valioliiga-unelma oli yhä elossa.
Marraskuu 2007. Suomen arvokisahaaveet kariutuivat Portugalissa. EM-kisapaikka jäi yhden maalin päähän.EPA
2007.
Suomalaisten pelaajien selässä komeilevat nimet Jääskeläinen, Hyypiä, Litmanen ja Forssell. Suomi päättää EM-karsintansa Portossa Portugalia vastaan. On Suomen kultaisen sukupolven etsikkoaika.
Ottelun toisella puoliajalla pelin henki on selvä: mikäli Suomi tekee maalin ja voittaa ottelun, se menee kisoihin.
Maali ja kisapaikka jäävät haaveksi. Ottelu päättyy 0–0. Jälleen yksi pettymys historiankirjoihin. Myös Tim Sparville, joka oli kuin liimattuna tv:n äärellä.
– Todella harmi, koska olimme hirveän lähellä. (Päävalmentaja) Roy Hodgson oli tehnyt valtavan työn ja meillä oli hieno nippu pelaajia.
Sparv itse kolkutteli A-maajoukkueen ovea. Hän tunsi jo osan pelaajista. Tässä vaiheessa Sparvin kiinnostus maajoukkuetta kohtaan oli paljon suurempaa kuin kymmenen vuotta aiemmin.
Jalkapalloilijan elämä ei kuitenkaan hymyillyt Sparvillekaan.
Tim Sparv edusti ruotsalaista Halmstadia vuosina 2007–2009.AOP
Hän oli hiljattain vaihtanut akatemiaelämän Englannissa edustusjoukkuejalkapalloon Ruotsin Halmstadissa. Yhtäkkiä kehitys ei ollutkaan enää tärkeintä. Vain pisteiden ottamisella oli merkitystä. Muutos oli puolustavalle keskikenttäpelaajalle vaikea.
– En ottanut kritiikkiä vastaan oikealla tavalla ja ensimmäistä kertaa urani aikana minulla oli ongelmia vammojen kanssa. Niitäkin käsittelin huonosti. Siinä vaiheessa uraa tein valtaosan niistä virheistä, joita olen tehnyt.
Puoli vuotta myöhemmin Sparv lainattiin Halmstadista Vaasaan ja VPS:n riveihin. Samanaikaisesti Bale pelasi Valioliigaa Lontoossa Tottenhamin paidassa. Walcott oli tehnyt MM-kisadebyyttinsä jo kaksi vuotta aiemmin.
Sparvin oli aika näyttää luonnetta – ja niin hän tekikin. Hän oppi vastoinkäymisistä ja kehittyi. Uurastus palkittiin siirrolla hollantilaisseura Groningeniin vuonna 2010.
Sparv sai kokea uransa siihenastisen huippuhetken, alle 21-vuotiaiden EM-kisat Ruotsissa, juuri ennen siirtoa.
Ashkan Dejagah ja Tim Sparv taistelivat pallosta alle 21-vuotiaiden EM-kisoissa Ruotsissa vuonna 2009.AOP
Parin kauden jälkeen Groningenissa vauhti hiipui sekä joukkueella että Sparvilla.
– Meillä oli huono kausi ja pelasin itse huonosti. Ajattelin, että tästä ei tule mitään.
Unelma Valioliigasta oli viimeistään nyt ohi. Sparvista ajatus ei kuitenkaan tuntunut niin kamalalta.
– Tiesin, että on muitakin liigoja Valioliigan ohella. Kunhan saan pelata jalkapalloa ammatikseni, olen kiitollinen.
Sparv hyväksyi kaksi asiaa, jotka olivat tärkeitä tulevaisuuden kannalta. Ensimmäiseksi, jalkapallo ei ole kaikki elämässä. Toiseksi, Sparv ei ole mikään Lionel Messi.
Mutta minkälainen pelaaja hän on?
Sparv on itsekriittinen realisti. Se tulee selväksi hänen luetellessa heikkouksiaan aurinkoisella takapihallaan viihtyisässä kotikaupungissaan Silkeborgissa.
– Minulta puuttuu dynamiikka pelityylissäni, vauhtia ja terävyyttä maalinteossa.
Ruotsista Sparvin ura jatku Vaasan kautta Hollantiin. Kuvassa FC Groningenin paidassa.AOP
Groningenissa Sparv ymmärsi rajallisuutensa, ja teki kaikkensa muovautuakseen raatavaksi keskikenttäpelaajaksi. Sellaiseksi, joka tekee kanssapelaajistaan parempia. Sellaiseksi, joka tekee likaisen työn, prässää ja härnää. Sellaiseksi, jolla on ottelun loputtua likaa kasvoissa.
Sparvilla on ominaisuuksia, joita on vaikea mitata. Ne eivät näy perinteisissä ottelutilastoissa. Sen myös datavetoinen seura Midtjylland huomasi ja houkutteli Sparvin riveihinsä vuonna 2014.
Sen jälkeen Sparvista on omalla tavallaan tullut keulakuva jalkapallomaailman uudesta ajattelutavasta. ”The no-stats all star”, niin kuin The Correspondent kirjoitti vuonna 2015.
Sparvista Midtjylland sai johtajan, joka ei pelkää ottaa kantaa kipeisiinkään kysymyksiin. Groningenin aikana Sparv lopetti 10–15 jalkapallo-ottelun katsomisen viikossa, ja alkoi keskittyä muihin asioihin.
– Oli kivaa katsoa pelejä, mutta se ei antanut minulle lisäarvoa.
Sparv puhuu mielellään yhteiskunnallisista asioista julkisesti.Yle / Sebastian Backman
Sen sijaan Sparv alkoi opiskella, lukea ja käyttää ääntänsä enemmän. Siitä lähtien Sparv on ottanut kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin blogissaanja mediassa.
– Asiat voivat koskea kaikkea ilmastosta kielenkäyttöön ja rasismiin. Olen huomannut, että sanoillani on jonkun verran painoarvoa, ja olen kiinnostunut tärkeiden sanomien levittämisestä. Se on ollut henkisesti tosi tervettä.
Mutta mitä tekemistä tällä on jalkapallon kanssa?
Sparvin mukaan muutos on tasapainottanut arkea sekä hyvässä että pahassa. Blogikirjoituksessa liigakullan 2018 jälkeen Sparv kertoi, että hänen oli vaikeaa juhlia menestystä, koska hänellä oli koe heti seuraavana päivänä.
– Nämä ovat pieniä asioita, jotka varmistavat, että en hulluunnu, hän kirjoitti.
Mutta edelleenkin on olemassa asioita, jotka voivat horjuttaa Sparvin tasapainoa. Ehkä Huuhkajien EM-kisapaikka?
Huuhkajat juhlivat kannattajien kanssa voittoa Bosnia-Hertsegovinasta kesäkuussa Tampereella.AOP / Miikka Jääskeläinen
Marraskuu 2016.
Teemu Pukki ja Lukas Hradecky ovat epätoivoisia päätösvihellyksen jälkeen. Suomi on juuri hävinnyt MM-karsintaottelun 0–1 vieraissa Ukrainaa vastaan ja päättänyt vuoden yhdeksällä häviöllä ja kahdella tasapelillä.
Maajoukkueen vuosi on ollut täysi katastrofi.
Odessan stadionilla kaksi uskollista Suomen kannattajaa pitää sinivalkoisia huivejaan päidensä päällä huulten vavistessa pettymyksestä.
Tim Sparv ei ole paikan päällä. Hänen on täytynyt jättää kaikki karsintapelit väliin loukkaantumisten takia. Osasyy maajoukkueen masentaville tuloksille? Ehkä. Suomi ei ole voittanut karsintaottelua ilman Sparvia kahdeksaan vuoteen.
Sama pätee tilastoihin myös Kansojen liigassa. Sparvin kanssa Suomi on saalistanut neljä voittoa. Ilman Sparvia joukkue hävisi kummatkin ottelunsa.
Kuukausi Ukraina-tappion jälkeen päävalmentaja Hans Backe sai kenkää ja Markku Kanerva otti vastaan Suomen maajoukkueen päävalmentajapestin.
Hans Backen pesti Huuhkajien päävalmentajana jäi lyhyeksi.EPA
Kesäkuu 2019.
Ratinan päädyssä on valkopaitainen ihmismeri. Joukko huutaa: Riven johdolla me mennään kisoihin.
Teemu Pukki ja Lukas Hradecky halaavat kannattajia. He näyttävät siltä, kuin omistaisivat koko maailman. Tim Sparv tanssii muiden joukossa. Suomi on juuri voittanut Bosnia-Hertsegovinan lukemin 2–0 EM-karsinnoissa. Ovi EM-kisoihin on sepposen selällään.
Tim Sparv ja Edin Dzeko EM-karsintaottelussa Tampereella.AOP
Mikä selittää maajoukkueen totaalisen muutoksen?
Viime vuoden aikana on kirjoitettu valtavasti siitä, että Suomella on kivenkova kollektiivi, tulikuuma Pukki ja pelikirja, jonka kaikki ymmärtävät. Päävalmentaja, joka elää ja hengittää suomalaista jalkapalloa.
– Toivoisin että minulla olisi maaginen kaava, joka selittäisi meidän hienot tulokset, mutta sitä minulla ei ole, Sparv kertoo.
Hän vetää henkeä ja antaa pitkän selityksen.
Hän kertoo filosofiasta, joka antaa turvallisuutta, sukupolvenvaihdoksesta joka ylitti odotukset, nuorista jotka ovat ottaneet roolia, vanhemmista pelaajista jotka ovat nostaneet tasoaan, hienotunteisesta valmentajatiimistä ja ilmapiiristä, jota leimaa jatkuva halu kehittyä.
– On mahtavaa olla mukana juuri nyt.
Saatko perhosia vatsaan, kun katsot EM-karsintalohkonne taulukkoa?
– En, karsintamenestys vaatii edelleenkin valtavasti töitä. Sitä yritänkin sanoa joukkuetovereille ja valmentajille: hold your horses! Mutta onhan meillä uskomaton syksy edessämme.
Sen kaikki tietävät. Kaikki kotiottelut ovat lähes loppuunmyytyjä – myös Liechtenstein-ottelu marraskuussa. Maajoukkue kiinnostaa enemmän kuin ihmismuistiin. Kaikki toivovat karsintakirouksen pyyhkiytyvän pois.
Miten paljon uskallat uneksia?
– Olen realistinen optimisti, jos sellaisia on olemassa. Näen unta öisin, mutta kun herään, on työnteon aika.
Mikä on tärkeintä, jotta EM-haaveista tulisi totta?
– Pelaajien pitää pysyä terveinä. Se on tärkeintä, jotta meillä olisi mahdollisuus.
Yksi pelaaja, jonka kaikki haluavat nähdä terveenä, on Tim Sparv. Hän on kamppailut pikkuvaivojen kanssa menneen vuoden aikana. Haastatteluhetkellä hänellä on ylirasitusvamma nivusessa.
Viime aikoina Sparv on joutunut hyväksymään, että hän ei voi pelata joka ottelussa. Se ei ole ollut helppoa.
– Haluan olla Teräsmies, harjoitella joka päivä ja pelata joka ottelussa. Mutta olen huomannut että en ole enää 24-vuotias.
– Olen valitettavasti 32 vuotta vanha, ja minulla ei ole enää montaa vuotta jäljellä jalkapallossa.
Onko tämä sinun viimeinen mahdollisuus päästä kisoihin?
– Minun osaltani tämä on viimeinen mahdollisuus, sen voi sanoa ääneen. Minulla on ollut pitkä ja hieno ura maajoukkueessa ja olen siitä todella ylpeä. Jos saan kruunata urani arvokisoilla, unelmastani tulisi totta.
Montako vuotta sinulla on jäljellä?
Sparv nauraa ääneen.
– Sehän on mahtava kysymys!
Hänen mukaansa se riippuu motivaatiosta ja kropasta. Jalkapallo on aina hauskaa, kun on terve, Sparv sanoo.
– Toivon että minulla on ainakin kolme vuotta jäljellä. En ole suunnittelemassa uran loppua, fokus on täysin pelaamisessa.
Olet puhunut siitä, että elämäsi on tasapainossa. Mutta horjuttaisiko EM-kisapaikka tasapainoa?
– Jos pääsemme EM-kisoihin, juoksen alasti torilla. Se on aivan selvää, Sparv sanoo ja nauraa.
Millä torilla?
– Lähimmällä torilla.
Tim Sparv kuvattuna Himmelbjergetin kukkulalla Tanskassa.Yle / Sebastian Backman
Hyppäämme autoon ja ajamme Himmelbjergetille – 147 metriä korkealle kukkulalle, jonka tanskalaiset luulivat olevan maan korkein piste vuoteen 1847 saakka, kunnes Møllehøj peri manttelin. Maisema vaihtuu hitaasti. Tuulimyllyt ja pellot vaihtuvat metsään ja sen polkuihin.
Keskustelu siirtyy tulevaisuuteen ja suunnitelmiin uran jälkeen.
Sparv haluaa matkustaa enemmän ja jatkaa työntekoa jalkapallon parissa, mieluiten valmentajaroolissa nuorten kanssa. Hän voisi kuvitella pelaavansa kolmosdivarijalkapalloa kesäisin Pohjanmaalla.
Kysyn, olisiko hänestä poliitikoksi, koska hän ottaa jo nyt kantaa yhteiskunnallisiin asioihin.
– Ei koskaan, hän nauraa.
Riippumatta siitä, miten EM-karsinnoissa käy, häämöttää jalkapallontäyteinen elämä myös tulevaisuudessa.
Onko Sparv riisunut vaatteensa vai pysyvätkö ne päällä, sen aika näyttää.
Maalivahti Ville Husso jatkaa uraansa St. Louis Bluesissa. Yhä ensimmäistä otteluaan isossa liigassa odottava Husso allekirjoitti vuoden mittaisen kaksisuuntaisen sopimuksen, hallitseva NHL-mestari tviittasi sunnuntaina Suomen aikaa.
Seura oli asettanut Husson sopimusehdot välimieskäsittelyyn, jota ei kuitenkaan ennätetty järjestää ennen kuin osapuolet pääsivät asiasta sopuun.
Husso, 24, lähti Pohjois-Amerikkaan HIFK:sta kauden 2015–16 jälkeen. Kahdella edellisellä kaudella hän on torjunut AHL-seura San Antonio Rampagen maalilla.
Paikka NHL:n puolella on kiven alla, sillä Husson kollega Jordan Binnington kirjoitti NHL-kauden tuhkimotarinan kevättalvella ja nousi farmivahdista Stanley Cup -sankariksi muutaman kuukauden aikana. Hänet palkittiin hiljattain yli neljän miljoonan dollarin vuositulot tuovalla jatkopaperilla.
Lisäksi St. Louisilla on riveissään kokenut Jake Allen, jonka vuosipalkka on samaa luokkaa kuin Binningtonin. Husson uuden sopimuksen arvoa ei ole kerrottu julkisuuteen, mutta hänen palkkansa jäänee NHL:n puolellakin reippaasti alle miljoonaan ja putoaa sopimuksen kaksisuuntaisuuden vuoksi farmissa murto-osaan siitä. Binningtonin ja Allenin sopimukset ovat voimassa vielä kaksi seuraavaa kautta.
Vaikka suomalaisuimareita ei MM-uintien avauspäivän alkueristä jatkoon päässytkään, teki 16-vuotias Laura Lahtinen kovan tempun ensimmäisissä aikuisten arvokisoissaan.
Todellinen huippulupaus Lahtinen lähti Etelä-Koreaan hakemaan lähinnä tärkeää arvokisakokemusta tulevia vuosia varten, mutta kovia tuloksia tuli jo sunnuntaina. Lahtinen laittoi nimittäin avausmatkallaan Suomen ennätyksen uusiksi 400 metrin vapaauinnissa. Hän tykitti matkan aikaan 4.16,43. Tuolla ajalla Sandra Scottin viime vuonna uima ennätys parani 38 sekunnin sadasosaa.
Omaa ennätystään Lahtinen paransi peräti kolme sekuntia. Petraus yllätti uimarin itsensäkin.
– Oma ennätys on aina tavoitteena, mutta että se parani kolmella sekunnilla! Lähdin rennosti matkaan, että jaksan aloittaa loppukirin ajoissa. Uinti tuntui ihan mahtavalta, Lahtinen kommentoi Etelä-Koreassa Yle Urheilun haastattelussa.
Laura Lahtinen on monipuolinen uimarilupaus, jolla ei ole vielä varsinaista päämatkaa. Perhosuinti ja rintauinti kulkevat hänellä kuitenkin parhaiten.AOP
Lahtinen kilpailee MM-altaassa vielä keskiviikkona 200 metrin perhosuinnissa ja perjantaina 800 metrin vapaauinnissa.
Lisää huippuaikoja voidaan odottaa erityisesti keskiviikolta, sillä perhosuinti ja rintauinti kulkevat nuorella naisella vielä vapaauintia paremmin.
200 metrin perhosuinnista Lahtinen nappasi nuorten EM-pronssia heinäkuun alussa.
– Vapari ei ole ehkä minun päälajina, mutta näyttää hyvin sopivan tämäkin. Katsotaan, miten muut matkat kulkevat MM-kisoissa. Yritän niiltä ainakin omaa ennätystä.
Henkilökohtaisten matkojen lisäksi Lahtinen edustaa Suomea viestijoukkueessa ensi viikon sunnuntaina.
Karsten Warholm yllätti kaksi vuotta sitten Lontoon MM-kisoissa koko yleisurheilua seuraavan kansan, kun hän voitti kultaa 400 metrin aitajuoksussa. Norjalainen oli niin yllättynyt, että hänen ilmettään maaliviivalla verrattiin norjalaistaiteilija Edvard Munchin kuuluisaan Huuto-maalaukseen.
Tänä vuonna Huuto-ilmettä tuskin nähdään yleisössä tai Warholmin omilla kasvoilla, sillä 23-vuotias on alkanut tottua voittamiseen – ja ennätysten murskaamiseen.
Warholm on osallistunut kuluvalla kesäkaudella kansainvälisiin kilpailuihin vain kolmesti. Kesäkuussa hän rikkoi 24 vuotta vanhan Euroopan ennätyksen kotiyleisönsä edessä Oslossa, kun hän juoksi ajan 47,33.
Lauantai-iltana Warholm palasi viiden viikon tauolta ryminällä. Aidat eivät onneksi rymisseet, vaan ennätys. Huoli kilpailukunnosta oli ollut aivan turha.
Warholmin MM-kultajuoksu Lontoossa vuonna 2017 muistetaan muun muassa nuoren norjalaisen yllättyneestä reaktiosta.AOP
Harvalla on Lontoon olympiastadionilta yhtä hyviä muistoja kuin Karsten Warholmilta, sillä lauantaina hän kohenteli Euroopan ennätystään aikaan 47,12.
Kaksi vuotta sitten Lontoossa MM-kulta irtosi Warholmin silloisella ennätyksellä 48,35, joten voinee sanoa, että hän on noussut kahden viime vuoden aikana uudelle tasolle.
Taianomainen 47 sekunnin raja
Kahden kymmenesosan parannus jo ennestään kovaan aikaan nostaa Karsten Warholmin osakkeita entisestään pari kuukautta ennen yleisurheilun MM-kilpailuja Dohassa Qatarissa.
Uudella ennätyksellään Warholm nousi kauden tilastossa Yhdysvaltain Rai Benjaminin ohi ykköseksi, tosin vain neljän sadasosan erolla. Viime vuonna 47 sekunnin haamurajan alle (46,98) pujahtanut Qatarin Abderrahman Samba on tämän kauden tilastokolmonen ajalla 47,27.
Ero tilastonelosena olevaan Quincy Halliin onkin sitten valtava. Yhdysvaltalainen on juossut matkan aikaan 48,48.
Norjan yleisradioyhtiö NRK:n asiantuntijakommentaattori, 800 metrin olympiavoittaja Vebjörn Rodal hehkutti Warholmia innoissaan.
– Todella varmaotteista! Hän voi vielä rikkoa maailmanennätyksen, Rodal sanoi.
Selostaja Jann Post ei uskaltanut luvata ME-aikaa 46,78, mutta huusi, että nyt lähestytään maagista 47 sekunnin rajaa.
Warholm itse löysi ennätysjuoksusta parantamisen varaa. Hän myönsi olleensa todella hermostunut ennen kisaa ja kertoi tehneensä pieniä virheitä kilpailun aikana.
– Osuin viidenteen aitaan. Siksi on fantastista, että silti tuli tuollainen aika, Warholm iloitsi.
Harjoitusviikot eivät ainakaan hidastaneet Warholmia. Vaikka olisivatkin, näkee hän sen välttämättömänä, jotta kunto säilyy pitkän kauden loppuun asti.
– On aina jännittävää nähdä, miten keho reagoi harjoitteluun. Tiedän, että treenijakso on hyvä investointi Dohaa ajatellen. Harjoittelusta on totta kai hyötyä, Warholm sanoi.
Lontoon Timanttiliigan osakilpailu on kaksipäiväinen. Sunnuntaina ohjelmassa on muun muassa miesten kiekko, jossa Ruotsin huippuvireinen Daniel Ståhl tavoittelee uutta kauden kärkitulosta.
Reilu viikko sitten maailmanennätyksen mailin matkalla rikkonut Hollannin Sifan Hassan testaa kulkuaan naisten 5000 metrillä ja yrittää rikkoa Tirunesh Dibaban 10 vuotta vanhan kisaennätyksen 14.33,65.
Naisten 100 metrillä nähdään Jamaikan Shelly-Ann Fraser-Pryce, joka on äitiyslomalta palattuaan päässyt hyvään vauhtiin ja tähtää jopa 10,70 alitukseen.
Jalkapalloilija Gareth Bale on saamassa lähtöpassit espanjalaisjätti Real Madridista. Joukkueen päävalmentaja Zinedine Zidane ilmoitti asiasta lauantaina Bayern Müncheniä vastaan pelatun harjoitusottelun yhteydessä. Bale ei ollut joukkueen kokoonpanossa mukana, kun Real kärsi 1–3-tappion Texasin Houstonissa pelatussa harjoitusottelussa.
– Hän ei ollut mukana kokoonpanossa, koska seura valmistelee hänen siirtoaan ja siksi hän ei pelannut, Zidane ilmoitti.
– En osaa sanoa, onko kyse 24 vai 48 tunnista. Mitä aiemmin, sen parempi. On kaikkien parhaaksi, että siirto tapahtuu pian, Zidane jatkoi.
Ranskalaisvalmentajan mukaan Bale, 30, ei ole riittävän hyvässä kunnossa pelatakseen hänen kokoonpanossaan.
– Minulla ei ole mitään häntä vastaan. Mutta meidän täytyy tehdä muutoksia. Tämä on valmentajan päätös, mutta myös pelaajan, joka tietää tilanteen.
Bale siirtyi Real Madridiin vuonna 2013. Espanjalaisjätti maksoi Tottenhamista siirtyneestä walesilaishyökkääjästä noin sata miljoonaa euroa, mikä oli myös sen ajan ennätys. Lontoolaisseuran lisäksi Bale on edustanut Southamptonia.
Uransa aikana lukuisista loukkaantumisista kärsineen Balen sopimusta olisi jäljellä vielä kolme vuotta. Hänet on yhdistetty ainakin entiseen seuraansa Tottenhamiin ja Manchester Unitediin.
Realin paidassa hänet muistetaan ennen kaikkea vuoden 2018 Mestarien liigan finaalista, missä vaihdosta sisään tullut walesilainen iski kaksi maalia, joista toinen oli näyttävä saksipotkumaali.
Bale ei ole ollut ranskalaislegendan suosiossa. Zidane valmensi Realin edustusjoukkuetta vuosina 2016–2018, mutta ilmoitti yllättäen toukokuussa 2018 jättävänsä seuran. Hän palasi joukkueen peräsimeen kuitenkin jo viime maaliskuussa seuran annettua lähtöpassit ensin Julen Lopeteguille ja sitten Santiago Solarille. Balen agentti kommentoi tuolloin BBC:lle paluun olleen huono uutinen Balelle, sillä pelaajalla ja valmentajalle on hänen mukaansa ollut erimielisyyksiä pelitavasta.
– Gareth on Real Madridin pelaaja, mutta jos hän lähtee, on se hänen oma päätöksensä, ei Zidanen, Balen agentti Jonathan Barnett sanoi BBC:lle.
Nathalie Blomqvist vastasi sunnuntaipäivän parhaasta suomalaissuorituksesta yleisurheilun alle 20-vuotiaiden EM-kisoissa Ruotsin Boråsissa. IF Falkenia edustava Blomqvist jäi 3 000 metrillä Italian Elisa Ducolin nappaamasta pronssimitalista harmittavasti kahden sadasosan päähän ajallaan 9.32,44. Voittoon juoksi Puolan Zofia Dudek ajalla 9.30,06.
– Toivoin siinä lopussa, että olisin italialaisen edellä, mutta ei. Parhaani tein. Olin kuvitellut, että juostaisiin paljon kovempaa alusta asti, mutta kukaan ei halunnut vetää. Juoksun loppu taas tultiin todella kovaa, Blomqvist kertaili Suomen Urheiluliiton tiedotteessa.
Blomqvist jäi karsinnan ennätysvauhdistaan, sillä perjantaina hän piti karsinnan toiseksi kovinta vauhtia ajallaan 9.27,04.
Neljäs sija on suomalaisten paras suoritus Boråsissa. Lauantai-iltana Jessica Kähärä ylsi kolmiloikassa seitsemänneksi ja korkeudessa kahdeksanneksi.
Mitalit karkasivat keihäsmiehiltä
Karsinnassa ennätyksensä 76,26 metriä jysäyttänyt Topias Laine ei onnistunut nappaamaan mitalia sunnuntain finaalissa. Mitaliin Laineelta olisi tarvittu jälleen uutta ennätystä, sillä pronssia vei Kreikan Dimitrios Tsitsos tuloksella 77,79. Laineen paras heitto finaalissa kantoi 72,20 metriä, mikä riitti kuudenteen sijaan.
– Pikkuisen se harmittaa. Karsinta lupasi sen verran hyvää tälle päivälle. Kisa alkoi vähän takkuisesti. Edellispäivän karsinta vähän painoi jaloissa. Juoksu ei tullut helposti ja minulla heitto perustuu siihen juoksuun, Laine mietti Urheiluliiton tiedotteessa.
Kultaa vei Sveitsin Simon Wieland, joka heitti 79,44 metriä. Wieland paransi omaa ennätystään yli viidellä metrillä, sillä sveitsiläisen aiempi, heinäkuun alussa tehty ennätys oli 73,07.
Teemu Narvin 71,30-metrinen oikeutti kilpailun kahdeksanteen sijaan. Myös Narvi jäi karsinnan tasostaan, sillä lauantaina 74,20 metriä kantanut kolmas heitto oli suomalaisen kauden paras.
Kuulantyöntäjä Kaisu Eskelinen jäi sunnuntaiaamupäivän finaalissa viimeiseksi. Eskelisen ainut hyväksytty työntö kantoi 14,42, mikä jäi hänen karsinnan parhaastaan 14,89. Kullan vei myös karsinnassa pisimmälle työntänyt Hollannin Jorinde van Klinken tuloksella 17,39.
Naisten 4 x 100 metrin viestissä Suomi jäi karsinnan viimeiseksi ajalla 53,84. Suomen joukkueessa juoksivat Frida Hämäläinen, Saara Keskitalo, Jenna Kokkonen ja Kerttu Latvala. Karsintojen kovinta vauhtia piti Iso-Britannian joukkue, joka juoksi 44,06.
Miesten viestinelikko Jesse Väyrynen, Eero Hirvinen, Chibunna Ezeabasirim ja Samuel Purola juoksi 39,42, mutta lopulta suoritus hylättiin liian pitkän vaihdon vuoksi. Finaaliin olisi riittänyt 40,56.
Illalla Boråsissa kisaavat vielä muun muassa Saga Andersson seipäässä sekä Julia Valtanen ja Sofia Pölkky keihäässä.
Naisten formulasarjan kuljettajat kisasivat sunnuntaina Assenissa Hollannissa W Series -sarjaan kuulumattoman kilpailun. Epäviralliseen kisaan lähdettiin pistetilastosta päinvastaisessa järjestyksellä. Lauantaina ensimmäisen voittonsa napannut Emma Kimiläinen nousi kuitenkin 15. ruudusta neljänneksi.
Sunnuntaina nähtiin Assenissa kovaa kilvanajoa, vaikka virallisia pisteitä ei jaettukaan. Viimeisellä kierroksella voitosta taisteli viisi kärkikuljettajaa. Kimiläinenkin jäi voittajalle Megan Gilkesille vain 0,537 sekuntia. Gilkesin ja lauantain kisan kakkosen Alice Powellin taistelu voitosta venyi aivan ruutulipulle saakka. Kanadalainen Gilkes voitti vain 0,003 sekunnin turvin. Kolmossijan otti Sabre Cook 0,347 sekuntia Gilkesiä perässä.
Alta olevasta twiitistä näet todella tiukan loppusuoran kamppailut.
W Seriesin kauden viimeinen kisaviikonloppu on luvassa 10–11. elokuuta Englannissa Brands Hatchissa. Kimiläinen joutui jättämään kaksi kisaa väliin, koska Gilkes täräytti kauden avauskisassa Kimiläisen auton kylkeen. Kimiläinen kärsi kovista niskakivuista, eikä voinut ajaa kilpaa. Poissaolosta huolimatta hän on pisteissä kuudentena ja voi vielä nousta kauden päätteksi neljänneksi.
400 metrin vapaauinnin maailmanmestaruuden Etelä-Koreassa vei doping-kohun keskellä rypevä Kiinan Sun Yang. Kiinalainen voitti pitkällä radalla matkan maailmanmestaruuden nyt jo neljättä kertaa. Mitalit ovat tulleet neljissä perättäisissä MM-kisoissa.
Ennen MM-kisoja Sun nousi valokeilaan, koska hänen on kerrottu rikkoneen yllätysdopingtestissä omat verinäyteputkensa vasaralla.
Palkintojenjaossa nähtiin erikoinen episodi, kun hopealle uinut Mack Horton ei noussut lainkaan palkintokorokkeelle. Horton vilkutti yleisölle vain, kun hänen nimensä kuulutettiin areenalla. Mitalin hän otti vastaansa lattiatasossa.
Kun Sun sai mitalinsa, ei Horton edes vilkaissut häntä kohti.
Kansallislaulun jälkeen mitalikolmikko nousee tyypillisesti ykköskorokkeelle poseeraamaan kuviin, mutta Horton ei tätä tehnyt, vaan pysyi edelleen taustalla. Hän ei halunnut nousta Sunin viereen. Palkintojenjaon jälkeen Horton kätteli ainoastaan pronssimitalisti Gabriele Dettin kanssa. Sunia hän ei onnitellut.
Mitalienjaon jälkeen Horton piti altaan reunalla otetuissa kuvissa reilusti väliä kultamitalisti Suniin.
Jo verryttelyssä Sun ja Horton uivat kokonaan eri radoilla.
– En jaa palkintokoroketta ihmisten kanssa, jotka käyttäytyvät tuolla tavalla. Katsotaan, mitä tapahtuu parin kuukauden kuluessa ja kuka tuon kultamitalin lopulta voittaa, Horton kommentoi Yle Urheilulle.
Yle Urheilun asiantuntija Vesa Hanski ei muista vastaavaa "mielenosoitusta" uinnin arvokisoista. Hän uskoo, että Hortonin tilanne otetaan ainakin jollain tavalla käsittelyyn, sillä käytös oli epäurheilijamaista.
Sun voitti 400 metrin vapaauinnin ajalla 3.42,44. Horton oli toinen ajalla 3.43,17. Kolmanneksi ylsi Italian Detti ajalla 3.43,23.
Horton voitti 400 metrin vapaauinnista olympiakultaa vuonna 2016 Rio de Janeirosta. MM-kisoissa hän on ottanut matkalta yhden hopean.
Ensimmäistä kertaa ammattilaiskiertueella parina pelanneet Harri Heliövaara ja Emil Ruusuvuori onnistuivat Hollannin ATP Challenger -turnauksessa mainiosti. Sunnuntaina kaksikko juhli nelinpelin voittoa kukistettuaan loppuottelussa hollantilaiset Jesper De Jongin ja Ryan Nijboerin. Turnausvoitto ratkesi 55 minuutin pelin jälkeen erin 6–3, 6–4.
– Loppuottelu oli aikalailla juuri sellainen pelillisesti kuin suunnittelimme. Syötimme molemmat tosi hyvin. Lisäksi hallitsimme peliä verkolta aktiivisella liikkumisella. Emme antaneet vastustajille yhtään murtopalloa, niin kyllähän voitto oli ihan ansaittu, Heliövaara sanoi Suomen Tennisliiton tiedotteessa.
Edellisen kerran suomalaiset juhlivat nelinpelin turnausvoittoa ATP Challenger -tasolla viime kesänä, kun Heliövaara ja Henri Laaksonen voittivat Ruotsin Båstadissa ja Yhdysvaltojen Charlottesvillessa.
Myös Anastasia Kulikova juhli sunnuntaina nelinpelimestaruutta ammattilaiskentällä, kun hän voitti virolaisen Elena Malyginan kanssa Pärnussa ITF World Tennis Tourin kilpailun. Loppuottelussa kaksikko kaatoi sijoittamattoman virolaispari Saara Orav/Katriin Saarin 6–3, 2–6, 10–5.
Brittiuimari Adam Peaty rikkoi oman 100 metrin rintauinnin maailmanennätyksensä lauantaina uinnin MM-kisoissa Etelä-Koreassa.
Uusi maailmanennätys kirjataan nyt lukemin 56,88. Peaty alitti ensimmäisenä koskaan matkalla 57 sekunnin haamurajan, koska aiempi ennätys oli 57,10.
Peaty rikkoi vieläpä maailmanennätyksen jo välierissä. Hän ei ole hävinnyt 100 metrin rintauintikisaa yli viiteen vuoteen missään suurissa kilpailuissa.
Vetonsa jälkeen Peaty suuntasi mietteensä jo maanantain finaaliin.
– Pidän jalat vain maassa ja työskentelen tiimini kanssa. Kaikessa on kyse nauttimisesta, Peaty tyytyi sanomaan Yle Urheilulle haamurajan rikkomisesta.
Keihäänheittäjä Teemu Wirkkala kiskaisi Seinäjoella parhaan tuloksensa kahteen vuoteen. Wirkkalan keihäs kantoi 78,91 metriä, mikä on kotimaan kauden viidenneksi kovin tulos.
Wirkkala on kärsinyt loukkaantumisista. Hänen ennätyksensä on vuonna 2009 Joensuussa heitetty 87,23.
Kuuden vuoden takaisella Euroopan mestarilla ei ollut 3 000 metrin esteissä ainuttakaan vastakilpailijaa. Kettusen aika 11.09,02 on kotimaan tilastoissa 12. paras. Samalla Kettunen sai osallistumisoikeuden Kalevan kisoihin, jotka käydään tänä vuonna Lappeenrannassa elokuun alussa.
Ruotsalaishevonen Makethemark on voittanut Mikkelissä järjestettävien ravien kansainvälisen St. Michel -ajon. Hevosta ohjasti Ulf Ohlsson, ja sen valmentaja on Petri Salmela. Ratsu voitti ajalla 10,2a.
Makethemark oli myös Veikkauksen Toto-kertoimen mukaan ajon ennakkosuosikki.
Hevonen nousi voittoon ravin viime metreillä. Kisan toiseksi tuli Iikka Nurmosen ohjastama Next Direction ja kolmanneksi Mika Forssin ohjastama Pastore Bob. Kolmen kärjestä jäi kisan toinen suosikki Chief Orlando, jonka kiihtyvyys ei riittänyt kärkeen.
Makethemarkin tiimi kehui hevosta maailman luokan ratsuksi C More Max -kanavan lähetyksessä. Salmela on valmentanut hevosia vuosikymmeniä.
- Kolmekymmentä vuotta meni, että tämän tason hevonen tuli talliin. Viime syksynä uskalsin vasta sanoa, että tämä on vielä kovempi kuin Plant The Seed, Salmela sanoi lähetyksessä.
- Tämä on ihan uskomaton hevonen. Siihen luottaa paljon, mutta silti se aina yllättää.
Niin valmentajan kuin hevosen ohjastajan mukaan ratsu tarvitsee vielä piirun verran kehitystä. Salmelan mukaan sitä saadaan osallistumalla St. Michel -ajon tasoisiin kisoihin. Makethemark oli Elitloppetissa kolmossijalla.
Päälähdön voittajalle palkintona oli 80 000 euroa. Mikkelin St. Michel on yksi ravikesän kohokohtia.
Tähtitamma jäi pois kisasta
Ranch Kelly jäi pois St. Michel -ajoista. Hevonen ravasi vuosi sitten Mikkelissä tammatähdeksi. Ravien otteluohjelman mukaan Hannu Torvisen ohjastaman Ranch Kellyn oli tarkoitus kilpailla ensimmäistä kertaa itse St. Michel -ajossa.
- Hevonen lämmitti erittäin hyvin. Lämmityksen jälkeen emme olleet ihan tyytyväisiä hevoseen. Se ei vaan ollut rennonoloinen, ei uskalla ottaa tämän kanssa riskiä, valmentaja Anne Luttinen sanoi Ranch Kellystä C More Max -kanavan haastattelussa.
